Kilpailusäännöt

KAMERASEURA RY:N KILPAILUSÄÄNNÖT, -OHJEET JA KILPAILUKALENTERI
Hallitus on hyväksynyt uudet säännöt 11.12.2023 kokouksessaan. Voimassa 1.1.2024 alkaen.
Vuoden 2023 säännöt löydät täältä.

YLEISET SÄÄNNÖT

1.Yleistä 

Nämä säännöt ja ohjeet koskevat Kameraseura ry:n (jatkossa Kameraseura tai Seura) sisäisiä valokuvakilpailuja. Kilpailut voivat olla epävirallisia tai virallisia. Vain virallisten kilpailujen tulokset huomioidaan Vuoden kuvaaja -pistelaskennassa, ks. lista sivun lopussa. Eri kerhot voivat halutessaan järjestää epävirallisia kilpailuja ja ne saavat vapaasti päättää mahdollisesti poikkeavista säännöistä. Nämä mahdolliset poikkeamat säännöistä kerrotaan kilpailukutsussa.

Kameraseuran hallitus voi antaa virallisille kilpailuille luvan poiketa säännöistä. Muutoksesta tiedotetaan kilpailukutsussa vähintään kaksi viikkoa ennen kuvien jättöpäivää. Kilpailukutsuissa voidaan siis esittää näistä poikkeavia ohjeistuksia, esimerkiksi liittyen kuvien lukumäärään, vedosten tai kuvatiedostojen kokoon.

2. Tavoitteet 

Kilpailut ovat oleellinen osa Kameraseuran toimintaa. Seuran tavoitteiden mukaisesti niillä pyritään jäsenistön valokuvailmaisun avartamiseen ja syventämiseen. Kilpailuun sisältyvää riskiä ilmaisun yhdenmukaistumiseen vähennetään monipuolisella valikoimalla kilpailuja ja kannustamalla arviointitilaisuuksissa vapaata, avointa ja kriittistä keskustelua, jossa ulkopuolisten arvioijien osuus pidetään merkittävänä.

3. Arviointi 

Arvioija (jatkossa raati) tai useamman arvioijan ryhmä (jatkossa raati) suorittavat ennen kilpailun tulosten julkistamista teosten arvioinnin. Arviointitilaisuudessa on kilpailusihteerin tehtävä muistiinpanot, joista ilmenee ainakin tilaisuuden ajankohta, arvioijat, kilpailijoiden ja teosten lukumäärä, kilpailun tulokset ja julkistamistilaisuuden ajankohta.

Raadin tehtävänä on valita kilpailun parhaat teokset. Kriteereinä raati käyttää mm. seuraavia (ei järjestyksessä): aiheen valinta ja käsittely, tekninen osaaminen, omaperäisyys, sommittelu, värien käyttö, taiteellisuus, kokonaisvaikutelma. Raadin tulos on lopullinen eikä siitä voi valittaa.

Kaikille jäsenille vapaassa julkistamistilaisuudessa (kokouksessa) keskustellaan käytettävissä olevan ajan puitteissa ja mahdollisuuksien mukaan ko. kilpailun kaikista teoksista. Keskustelu käydään raadin edustajan johdolla avoimesti ja kriittisesti mutta rakentavasti. Vasta keskustelun jälkeen raadin edustaja (tai kilpailusihteeri) kertoo, mitkä teokset palkitaan ja mitkä teokset saavat kunniamaininnan.

Päätös palkituista ja kunniamaininnan saaneista teoksista tulee tehdä ennen julkistamistilaisuutta eikä sitä voida muuttaa keskustelun aikana tai sen jälkeen. Jos arviointi tapahtuu vasta ko. tilaisuudessa, pyritään samaan: arvioija muodostaa käsityksensä ennen keskustelua ja kertoo sen vasta keskustelun jälkeen.

4. Palkinnot ja palkitut teokset 

Kilpailuissa palkitaan pääsääntöisesti kolme raadin mielestä parasta teosta. Voittaja pyritään nimeämään kaikissa kilpailuissa. Kilpailussa voidaan jakaa myös samanarvoisia palkintoja ja kunniamainintoja, ellei esim. kiertopalkinnon takia tule nimetä vain yhtä voittajaa. Kiertopalkinnot jäävät seuran omistukseen. Palkintona voi olla myös tunnustus tai muu ei-materiaalinen palkitseminen.

Seuralla on oikeus tallettaa ja julkaista palkittu teos korvauksetta seuran tiedotuskäyttöön (esim. some, esitteet, uutiskirje, Kamera-lehti) sekä seuran näyttelyissä ja vuosikirjassa ja nettigalleriassa. Kilpailuun osallistuja sitoutuu luovuttamaan teoksensa näihin tarkoituksiin. Muusta käytöstä on kuvaajan kanssa sovittava erikseen.

Osallistumalla kilpailuun kilpailija oikeuttaa Seuran ottamaan teoksen digitaalisen kopion seuran kuva-arkistoon. Kilpailija voi neuvotella Seuran kanssa vedoksensa säilyttämisestä seuran arkistossa. Seuralla on oikeus siirtää teosten säilytys- ja käyttöoikeus edelleen alan museolle tai vastaavalle.

Teoksen tekijänoikeudet säilyvät kuvaajalla.

Kameraseura, kilpailusihteeri tai raati ei julkista muiden kuin voittaneiden ja kunniamainintoja saaneiden nimiä. Jos Kameraseura haluaa säilyttää tai käyttää muita kuin palkittuja teoksia, siitä on sovittava kuvaajan kanssa.  Kameraseura ei käytä lahjoitettuja teoksia kaupallisessa tarkoituksessa ilman kuvaajan kanssa tehtyä erillistä sopimusta.

5. Osallistumisoikeus ja kuvaajan vastuu

Kameraseuran jäsen voi osallistua kilpailuihin itse ottamillaan valokuvilla, fotogrammeilla tai valokuvaan perustuvilla sekatekniikoilla toteutetuilla teoksilla, joihin hänellä on täydet oikeudet ja kuvaajan vastuu. Osallistuja vastaa siitä, että hänellä on oikeus julkaista teos ja että teos ei loukkaa Suomen lakeja ja asetuksia ja seuran eettisiä ohjeita.

Valokuvilla tarkoitetaan näissä säännöissä kamerassa valotettuja kuvia. Kilpailukuva on joko digitaalinen kuvatiedosto tai vedos. Vedos voi olla osallistujan itsensä vedostama tai kuvavalmistamossa teetetty. Kaiken kuvankäsittelyn on oltava osallistujan itsensä tekemä. Kaikkien kuvaoriginaalien tulee olla osallistujan itsensä kuvaamia ja koostamia.

Kilpailuihin ei voi osallistua kuvilla tai niiden rinnakkaiskuvilla, jotka ovat aiemmin Kameraseuran virallisissa kilpailuissa saaneet pisteitä yksittäiskuvana tai osana kuvaparia tai kuvasarjaa tai kuvakokoelmaa.

Poikkeuksia osallistumisoikeuteen on seuraavissa kilpailuissa:

• Suurpalkintokilpailu.
• Vuoden luonto- ja ympäristökuvaajakilpailu.
• Haastekilpailut toisia kameraseuroja vastaan.
• Kunniamaininnan saaneilla teoksilla voi osallistua uudestaan Kameraseuran kilpailuihin.

Rajatapauksissa raati kilpailusihteerin avustuksella päättää kuvan osallistumisoikeudesta.

6. Teos, kuvapari, kuvasarja, kuvakertomus, kokoelma

Teos voi olla yksittäinen valokuva, kuvapari, kuvasarja tai kuvakertomus, jonka yksittäiset valokuvat ovat sellaisessa suhteessa toisiinsa, että katsoja voi tarkastella niiden muodostamaa kokonaisuutta yhtenäisenä.

Kuvaparissa kaksi kuvaa esitetään samanaikaisesti. Kuvaparit voivat olla myös samalle kartongille pohjustettuja vedoksia tai kaksi erillistä vedosta. Kuvatiedostoissa kuvat tulee sijoittaa yhteen tiedostoon.

Kuvasarjan (vähintään 3 kuvaa) kuvilla on oltava jokin yhteinen tekijä. Kuviin voidaan merkitä esitysjärjestys.

Kuvakertomuksessa (vähintään 3 kuvaa) tulee tuottaa tapahtumasarja, joka etenee jossain järjestyksessä. Kuviin tulee merkitä esitysjärjestys.

Kokoelman (vähintään 5 valokuvaa) kuvat ovat aiheiltaan tai muutoin käsittelytavoiltaan erilaisia keskenään.

KUVAKOKO

• Kuvatiedostojen on oltava jpeg –muotoisia, väriavaruus sRGB. Kuvatiedostojen enimmäiskoko on 3840 x 2160 pikseliä (kuvasuhde vapaa), maksimi 6 Mt.
• Vedosten maksimikoko on 40 x 50 cm (tai pinta-alaltaan vastaava) mahdollisine kehyspahveineen. Mahdollinen pohjustus on sallittu. Kehyksiä, metalli, lasi tms. materiaaleja ei saa käyttää.

7. Teosten merkitseminen, jättäminen ja palauttaminen 

Vedoksen taakse merkitään teoksen nimi ja kuvaajan nimi tai nimimerkki sekä kuvaajan sähköpostiosoite. Jos nimimerkkiä käytetään, mukaan liitetään kuvaajan nimi ja sähköpostiosoite suljetussa kirjekuoressa.

Digitaalisen kuvatiedoston nimi on teoksen nimi. Tiedostojen mukana on oltava nimiluettelo teoksista. Nimimerkkiä käyttävä merkitsee nimensä erilliseen tiedostoon, jonka nimestä käy ilmi teoksen nimi. Tiedostot lähetetään sähköpostilla tai jätetään kilpailukutsussa mainitulla tavalla.

Jos teos koostuu useammasta kuvasta, kullakin niistä voi olla oma nimi, mutta kuville on kuitenkin merkittävä myös yhteinen teosnimi. Myös esitysjärjestys voidaan merkitä. Tarvittaessa voi mukaan liittää ns. layoutin, josta selviää teoksen kuvien esitysjärjestys. Jos kuvaaja haluaa ilmaista teoksen taustaa ja tarkoitusta enemmän kuin pelkin kuvin tai niiden nimin, hän voi liittää teokseen korkeintaan 20 sanan pituisen selostustekstin, vedoksista erillisellä arkilla ja kuvatiedostoista erillisessä jpeg-tiedostossa. Arkista tai tiedoston nimestä on käytävä ilmi, mitä teosta selostus koskee.

Teokset tulee jättää kilpailukutsussa mainittuun paikkaan määräaikaan mennessä.

Raati pyrkii antamaan jokaisesta kilpailuun tarjotusta teoksesta arvion kuvaajalle. Jos teosmäärä on kuitenkin odottamattoman suuri, arvioiden määrää voidaan joutua rajoittamaan.

Vedokset palautetaan kuvaajilleen kilpailun tulosten julkistamisen yhteydessä. Sen jälkeen ne voi noutaa seuran kokoustilasta kokousiltoina. Vedoksia säilytetään 2 kuukauden ajan, jonka jälkeen ne voidaan tuhota säilytystilan puutteessa. Palkitsematta jääneet kuvatiedostot poistetaan arvioinnissa ja esityksissä käytetyiltä tietokoneilta.

8. Kilpailukutsu

Kilpailukutsussa mainitaan, onko kyse vedoksilla vai tiedostoilla tapahtuvasta kilpailusta sekä teosten jättöaika ja -paikka. Teosten jättöajasta on ilmoitettava Kameraseuran nettisivuilla vähintään kaksi viikkoa ennen kuvien jättöpäivää.

 

YKSITTÄISTEN KILPAILUJEN SÄÄNNÖT 

9. KUUKAUSIKOKOUKSEN KILPAILUT 

Kuukausikokous järjestää vuosittain 3 kilpailua vedoksille: Suurpalkintokilpailu, Vuosikilpailu ja Vedoskilpailu kuvasarjoille. Lisäksi sillä on mahdollisuus järjestää virallisiksi luettavia peruskilpailuja. Kuukausikokous voi siirtää kilpailun järjestämisvastuun myös toiselle kerholle.

• 9.1 Suurpalkintokilpailu
  • Kameraseuran vanhin kilpailu on seuran perustajajäsenen Olli E. Lampénin muistoksi 1936 perustettu kiertopalkinto Suurpalkintokilpailu. Kyseessä on seuran arvostetuin kilpailu, joka edustaa vaativuudellaan valokuvakilpailujen aatelia. Suurpalkinnon kolme kertaa voittanut saa Kameraseuran mestarin (KSM) arvon ja kultaisen mestarimerkin.
  • Kilpailuun osallistutaan yhdellä viiden vedoksen kokoelmalla, joka ei ole sarja. Kuvien tulee ilmentää kuvaajan monipuolista valokuvauksen osaamista. (Ks. kohta 6. kokoelman määritelmä.)
  • Myös aiemmin seuran muissa kuin Suurpalkintokilpailuissa palkituilla tai pisteitä saaneilla kuvilla voi kilpailla.
  • Kameraseuran mestarin arvon kolmella voitolla saanut ei voi enää osallistua kilpailuun.
  • Voittajan nimi kaiverretaan Suurpalkintotarjottimeen. Korkeintaan kaksi muuta yksittäistä kuvaa, jotka eivät sisälly voittajakokoelmaan, voidaan palkita.
  • Kilpailun arvioinnin suorittaa Kameraseuran ulkopuolinen valokuvauksen piirissä toimiva henkilö. Jos kuvien taso parhaankaan kokonaisuuden osalta ei arvioijan mielestä vastaa kilpailun arvoa, hän voi päättää olla jakamatta suurpalkintoa.

• 9.2 Vuosikilpailu vedoksille
  • Kilpailussa on neljä sarjaa: henkilökuvat, luonto – ja ympäristökuvat, tilannekuvat ja yleinen sarja. Yleiseen sarjaan osallistutaan teoksilla, jotka eivät aiheeltaan sovi muihin sarjoihin. Kilpailuun saa osallistua korkeintaan neljällä kuvalla, jotka voivat jakautua eri sarjoihin vapaasti, tai olla kaikki neljä yhdessä sarjassa.
  • Kustakin sarjasta palkitaan yksi teos, joista yksi valitaan Vuosikilpailun parhaaksi teokseksi. Lisäksi sarjan tason mukaan voidaan antaa kunniamainintoja, korkeintaan kaksi sarjaa kohti. Lisäksi palkitaan paras nuorten teos. Alle 25-vuotias merkitsee teoksiinsa syntymäaikansa.
  • Kilpailun arvioinnin suorittaa yksi-, kaksi- tai kolmijäseninen raati. Jos raadissa on seuran jäsen, joka saa  kilpailupisteitä ko. kalenterivuonna, niitä ei lasketa mukaan Vuoden kuvaaja -kilpailuun.

• 9.3 Vedoskilpailu kuvasarjoille
  • Osallistuminen korkeintaan kahdella kuvasarjalla. Voittajan lisäksi raati voi harkintansa mukaan palkita yksi tai kaksi muuta kuvasarjaa, riippuen osallistuvien teosten tasosta ja lukumäärästä.

• 9.4 Peruskilpailu tiedostoille
  • Kuukausikokouksen peruskilpailuun saa osallistua korkeintaan kahdella teoksella, joista yksi voi olla kuvasarja tai kuvapari, ellei kilpailukutsussa toisin ilmoiteta. Peruskilpailut ovat vapaa-aiheisia.
  • Peruskilpailussa raadilla on käytössään 6  pistettä, jotka se voi jakaa haluamallaan tavalla kokonaisin pistein. Vähintään kolmelle teokselle on annettava pisteitä. Myös kunniamainintoja voidaan jakaa, mutta niistä ei saa pisteitä.

• 9.5 Wanhat kamerat -kilpailu
  • Wanhat Kamerat -kilpailuun saa jättää neljä vedosta, jotka on kuvattu vähintään 30 vuotta sitten (vedos saa olla uudempi). Myös vähintään 30 vuotta aiemmin seuran kilpailuissa palkituilla kuvilla saa osallistua. Aiemmin Wanhat kamerat -kilpailussa palkituilla teoksilla ei saa osallistua. Tämä on epävirallinen, yleensä joulujuhlan yhteydessä järjestettävä kilpailu, jonka voittaja valitaan yleisöäänestyksellä (ei pisteitä).

10. TEEMAN KILPAILUT

Kilpailu vaihtuvalla teemalla. Teeman kokous päättää teemasta ja kuvien esitystavasta (vedos tai kuvatiedosto), jotka mainitaan kilpailukutsussa kerhon nettisivuilla. Kilpailuun voi osallistua korkeintaan kolmella yksittäisellä kuvalla. Kerran vuodessa voidaan järjestää teemallinen vedoskilpailu kuvasarjoille.

11. NATURAN KILPAILUT

Naturan kilpailuihin osallistutaan luonto- tai ympäristöaiheisilla kuvatiedostoilla. Kilpailun tarkemmin rajaava teema, ohjeistus sekä mahdolliset poikkeamat säännöistä ilmoitetaan kilpailukutsussa Naturan nettisivuilla.

Naturan kilpailuihin ei voi osallistua kuvilla tai niiden rinnakkaiskuvilla, jotka ovat aiemmin Kameraseuran kilpailuissa saaneet pisteitä tai palkinnon yksittäiskuvana tai osana kuvaparia tai kuvasarjaa tai kuvakokoelmaa.  Poikkeus osallistumisoikeuteen on maaliskuun Haastekilpailu ja Vuoden luonto- ja ympäristökuvaajakilpailu, johon voi osallistua muissa Naturan kilpailuissa aiemmin palkinnon saaneilla kuvilla.

Pääsäännöt Naturan kilpailukuville:

• Valokuvateoksen tulee ilmentää kuvattua näkymää, eikä kuvaa saa muuttaa selkeästi todellisuuden vastaiseksi. Kuvan alkuperäisen sisällön muuttaminen on kielletty kuvaelementtejä siirtämällä, lisäämällä tai poistamalla.
• Kennon pölystä johtuvat jäljet saa poistaa.
• Sävy- ja valoisuussäädöt, kohinanpoisto, terävöitykset, lievät pehmennykset yms. ja kuvien rajaukset ovat sallittuja. Nämä säädöt voi tehdä kohtuutta käyttäen myös kuvan osa-alueille, mutta osa-aluesäädöt eivät saa peittää/häivyttää näkymättömiin kuvan yksittäisiä elementtejä.
• Kilpailuun voi osallistua myös mustavalkoisella tai yksivärisellä sävytoonatulla kuvalla.
• Kuviin ei saa lisätä kehyksiä, vesileimaa, tekstiä tms.

Kilpailussa sallitut useasta kuvasta yhdistelemällä valmistetut kuvat ovat:

• HDR kuvat niin kamerassa kuin tietokoneessa tehtynä.
• Focus stacking eli syväterävyyden kasvattaminen kuvia pinoamalla niin kamerassa kuin tietokoneessa tehtynä.
• Kohinan poisto kuvapinoamisella (ruutujen sisältö tulee olla yhtenäinen kohinaa lukuun ottamatta).
• Panoraamakuvat niin kamerassa kuin tietokoneessa tehtynä.
• Päällekkäisvalotukset kamerassa peräkkäisinä valotuksina tehtyinä.

Naturan vuosittaiset kilpailut

• 11.1 Kilpailu kuvatiedostoille. Kilpailuun voi osallistua korkeintaan kolmella yksittäisellä kuvalla.
• 11.2 Kuvaparikilpailu kuvatiedostoille.
  Kilpailuun voi osallistua korkeintaan kahdella kuvaparilla.
• 11.3  Haastekilpailu:
  Natura kutsuu muita pääasiassa Pääkaupunkiseudun lähialueella toimivia kameraseuroja mukaan haastekilpailuun. Kilpailu on teemallinen, teema ja kuvien muoto (kuvatiedosto) sovitaan aina vuodeksi eteenpäin. Kilpailuun osallistutaan enintään kolmella kuvalla henkilöä kohti, ja pisteitä jaetaan kymmenelle parhaalle kuvalle 1–10. Kaikilla muilla kuvilla, paitsi tässä kilpailussa pisteitä saaneilla, voi kilpailla.
• 11.4 Hilin muistokilpailu kuvasarjoille (kuvatiedostot).
  Hili (Hilja Raviniemi) oli Kameraseuran pitkäaikainen ja monipuolinen vaikuttaja jo 1940-luvulta lähtien. Kilpailuun voi osallistua korkeintaan kahdella kuvasarjalla.
• 11.5 Vuoden Luonto- ja Ympäristökuvaajakilpailu (kuvatiedostot).
  Naturan arvokkain kilpailu. Kilpailuun osallistutaan viiden kuvan kokoelmalla, joka ei ole kuvasarja. Kokoelman tulee osoittaa kuvaajan monipuolista luonto- ja ympäristökuvauksen osaamista. Kilpailuun voi osallistua myös muissa Naturan kilpailuissa aiemmin palkinnon saaneilla kuvilla. Arvosteluraadissa on yksi luontokuvauksen asiantuntija. Kilpailun voittaja on ”Vuoden Luonto- ja Ympäristökuvaaja”. Myös paras yksittäinen kuva, joka ei sisälly voittajakokonaisuuteen, palkitaan.

---

Vuosinäyttely

Kunkin vuoden aikana kilpailuissa pärjänneet valokuvaajat saavat osallistua seuraavan vuoden Kameraseuran Vuosinäyttelyyn (Kameraseuran parhaat), joka järjestetään Galleria Westissä yleensä helmikuussa.

Vuoden kuvaaja

Eniten pisteitä kalenterivuoden aikana Kameraseuran virallisissa kilpailuissa kerännyt kameraseuralainen on ”Vuoden Kuvaaja”. Yhteispisteiden mennessä tasan palkintojen määrä ratkaisee. Vuoden Kuvaaja julkistetaan ja hänelle myönnetään ”Vuoden Kuvaaja” – merkki helmikuun 2025 näyttelyn avajaisten yhteydessä.

PISTEET, JOTKA HUOMIOIDAAN VUODEN KUVAAJAA LASKETTAESSA:
Suurpalkintokilpailu (Kuukausikokous)	Voittaja 12 pistettä, muut palkinnot 4 pistettä (korkeintaan 2 muuta palkintoa). Voittajan nimi kaiverretaan suurpalkintotarjottimeen. Suurpalkinnon kolme kertaa voittanut saa Kameraseuran mestarin (KSM) arvon ja kultaisen mestarimerkin.
Vuosikilpailu vedoksille (Kuukausikokous)	Kunkin sarjan palkinnosta 6 pistettä, kilpailun paras teos 3 lisäpistettä. Parhaasta nuorten teoksesta ei jaeta pisteitä.
Vedoskilpailu kuvasarjoille (Kuukausikokous)	Voittaja 9 pistettä, muu palkinto 3 pistettä (korkeintaan kaksi muuta palkintoa)
Peruskilpailu tiedostoille (Kuukausikokous)	Raadilla on käytössään 6 pistettä, jotka se voi jakaa 3-6 teokselle haluamallaan tavalla kokonaisina pisteinä. Myös kunniamainintoja voidaan jakaa, mutta niistä ei saa pisteitä.
Teeman kilpailut	Raadilla on käytössään 6 pistettä, jotka se voi jakaa 3-6 teokselle kokonaisina pisteinä haluamallaan tavalla per kilpailu. Paitsi kuvasarjakilpailu, jossa voittajalle 5 pistettä ja yksittäiselle parhaalle kuvalle 1 piste.
Naturan kilpailut	Raadilla on käytössään 6 pistettä, jotka se voi jakaa 3-6 teokselle kokonaisina pisteinä haluamallaan tavalla per kilpailu. Paitsi Vuoden Luonto- ja Ympäristövalokuvaajakilpailu, jossa voittajalle 5 pistettä ja yksittäiselle parhaalle kuvalle 1 piste. Kilpailun voittaja on  ”Vuoden Luonto – ja Ympäristökuvaaja”. Haastekilpailussa ei jaeta pisteitä.

 

Kilpailu- ja näyttelykalenteri 2024 ja 2025

Kilpailukuvat tulee aina toimittaa ennakkoon arvioitavaksi, joten tarkista kuvien viimeinen jättöpäivä kunkin kerhon tapahtumista.