Kameraseura ry – vuodesta 1921
Kameraseuran 100-vuotisjuhlan kunniaksi vuonna 2021 on julkaistu Yki Hytösen kirjoittama kirja 100 vuotta Kameraseuraa.
1921 Helsingin Amatööri-valokuvaajat ry:n (HAV) perustava kokous pidetään 2.3.1921. Perustajajäseniä oli 14. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valitaan Erland Piirinen. Vuoden lopussa seuralla on jäseniä 56.
Ensimmäiset kilpailusäännöt laaditaan ja kilpailutoiminta alkaa pian.
1922 HAV järjestää jäsenilleen ensimmäisen valokuvaukseen liittyvän kurssin, ”opastuskurssin bromiöljymenetelmässä”.
Jäseniä vuoden lopussa on 98.
1926 HAV:n toimittama ja Suomen Valokuvakauppiaiden yhdistyksen kustantamasta Valokuvaus-lehdestä tulee seuran ”virallinen äänenkannattaja”. Julkaisu ilmestyy vuodet 1926-1931.
Pidetään ensimmäinen HAV:n ja Amatörfotografklubben i Helsingfors (AFK) välinen kiertopalkintokilpailu. Kiertopalkinnon voittaa lopulta omakseen Kameraseura vuonna 1930.
1927 Järjestetään ensimmäinen HAV:n ja Eesti Foto-Klubin välinen kiertopalkintokilpailu. Kiertopalkinnon voittaa omakseen EFK:n vuonna 1931. Seurat järjestävät kilpailukuvista alkuvuodesta 1928 suurelle yleisölle avoimen näyttelyn Ateneumissa Taideteollisuuskoulun tiloissa.
1929 Seura muuttaa nimensä Kameraseura ry:ksi (KS).
Kameraseura julkaisee kuvateoksen Valoa ja Varjoa. Mukana on valokuvia myös muiden seurojen jäseniltä sekä amatööri- että ammattikuvaajilta.
1930 KS järjestää yhdessä AFK:n ja Suomen Valokuvaajien Liiton kanssa valokuvanäyttelyn Taidehallissa. Mukana on kuvia myös ulkomailta.
1932 KS on mukana perustamassa Suomen Kameraseurojen Liittoa (SKsL). Perustajaseuroja on viisi.
1935 Kameraseuran aktiivi Aarne Pietinen valitaan SKsL:n puheenjohtajaksi (toimi tehtävässä 1935-1946).
1936 Suurpalkintokilpailu järjestetään ensimmäisen kerran. Voittajaksi valitaan Georg Tschernochvostoff.
1941 Kameraseura juhlii 20 vuottaan näyttelyllä Kumlinin Taidesalongissa Helsingissä.
1942-1944 Sotatapahtumat estävät ajoittain kokonaan seuran toiminnan. Pommitukset häiritsevät välillä kokouksia.
1945 Kameraseura perustaa ensimmäiset kerhonsa Kuukausikokouksen lisäksi. Toimintansa aloittavat Elokuvajaosto sekä Alokasjaosto, jonka nimi muutetaan vuonna 1947 Opintokerhoksi. Elokuvajaos (myöh. Kengännauhakerho) perustaa vuonna 1954 oman seuransa Kaitaelokuvaajat ry:n.
1946 Kameraseura juhlistaa 25 toimintavuottaan muun muassa julkaisemalla kuvateoksen ”Kameran taidetta” ja pitämällä juhlanäyttelyn Stockmannin tavaratalossa. Näyttelyssä on kokoelmat myös Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Neuvostoliitosta.
1949 Kameraseura saa perustajajäseneltään Toivo Hyväriseltä huomattavan testamenttilahjoituksen omien tilojen hankkimista varten.
1950 Ilmestyy ensimmäinen numero Kameralehteä (myöh. Kamera-lehti).
KS julkaisee Helsinki – valoa ja varjoa –kuvateoksen.
1953 Kameraseura järjestää ”kansallisen valokuvanäyttelyn” Stockmannin tavaratalossa.
1954 Seura alkaa pitää Kirjastoiltaa. Toiminta vuorottelee taukojen kanssa ja päättyy toistaiseksi vuonna 2005.
1955 1 st Helsinki Exhibition of Photographic Art Stockmannilla. Näyttelyn järjestäjänä toimii SKsL, ja sen puolesta toteutuksesta vastasi Kameraseura. Näyttelystä tulee monen vuosikymmenen perinne.
1956 Perustetaan Värikerho väri- eli kuultokuvien harrastajille. Se muuttaa nimensä Diakerhoksi vuonna 2002.
1959 Kameraseura alkaa julkaista jäsenlehteä Kameraseuran Uutiset.
1960 Kameraseura liittyy Photographic Society of America:n (PSA) jäseneksi.
1961 Kameraseura viettää 40-vuotijuliaan muun muassa pitämällä juhlanäyttelyn Säätytalossa ja illallistanssiaiset Suomalaisella Klubilla.
KS:n ja AFK:n välinen Värileikki-kiertopalkintokilpailu käynnistyy. KS voittaa kiertopalkinnon itselleen kolmannen kerran vuonna 1964. Uusi Värileikki-kiertopalkintokilpailu seurojen välillä käynnistyy vuonna 1968.
1962 Seuran jäsenten yhteislähetykset kansainvälisiin valokuvakilpailuihin alkavat. Sitä varten seurassa aloittaa vuonna 1964 uusi kerho, Näyttelykuvaajat. Yhteislähetyksiä hoidetaan välillä K-Klubin nimellä, ja toiminnassa on toisinaan taukoja. Kerho on kuitenkin 2000-luvulla ollut koko ajan aktiivinen Näyttelykuvaajien nimellä.
Suomen kokoelma voittaa FIAP:n World Cupin. Kokoelman kahdestakymmenestä kuvaajasta puolet on Kameraseuran kuvaajia.
1963 Kameraseura avaa ensimmäisen pimiönsä jäsenien käyttöön Kalevankadulla sijaitsevan toimiston yhteydessä.
Seurassa aloittaa toimintansa Tyttöjen Kerho (toimi 1963-1979).
1964 Nuorisokerho aloittaa toimintansa (toimi 1964-1972). Kerho käynnistyi uudelleen 1990-luvulla, jolloin aktiivisuus ja lyhyet tauot ovat vuorotelleet toiminnassa.
1967 Kameraseura toimii –näyttely Wulffin myymälässä Helsingin keskustassa.
1968 Opintokerhosta erillään aloittaa toimintansa Alokaskerho (toimi 1968-1971). Se on tarkoitettu valokuvauksen perusteita opiskeleville valokuvauksen harrastajille.
1980 Seurassa aloittaa C-klubi diakuvaajille (toimi 1980-1982).
Seurassa aloittaa toimintansa Aberraatio-ryhmä, jonka jäsenet ovat vuonna 1982 käynnistämässä KS:aan Torstaiseuraa (toimi 1982-1987). Uuden kerhon tarkoituksena on tutustua yhdessä valokuviin keskustellen niistä ja vieraiden opastamina.
1981 Kameraseura juhlii 60-vuotistaivaltaan muun muassa järjestämällä SKsL:n vuosinäyttelyn Helsingin Messukeskuksessa.
1982 Seura saa uutena kokoontumistilana käyttöönsä kellarihuoneiston Runeberginkatu 36:sta. Sinne rakennetaan myös pimiö seuraavana vuonna. Tilat saavat nimekseen Kellari 36.
1985 Kameraseurassa käynnistyy jälleen uusi kerho, Itäkamerat (toimi 1985-2005), jonka kokoontumispaikkana on Itäkeskuksen Monitoimitalo. Se tarjoaa toimintaa aloitteleville kuvaajille Itä-Helsingissä. Se muuttaa nimensä T-kerhoksi vuonna 2004.
1987 Seurassa aloittaa I-kerho, jossa kuvista keskustellaan ja niitä arvioidaan muulla tavalla kuin kilpailemalla (toimi 1987-2000).
1991 Kameraseura juhlii 70 vuottaan muun muassa järjestämällä SKsL:n vuosinäyttelyn.
Uutena kerhona aloittaa Ryhmä 164 (toimi 1991-1997), joka on tarkoitettu seuran naispuolisille kuvaajille. Toisena kerhona aloittaa Nuorten kerho (toimi 1991-1993).
1992 Osana Suomalaisen valokuvan 150-vuotisjuhlavuotta KS järjestää kaikille avoimen valokuvakilpailun teemalla ”90-luvun Helsinkiä” yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa. Kilpailun parhaat valitaan ”90-luvun Helsinkiä” –näyttelyyn, joka pidetään Itäkeskuksen Monitoimitalossa.
Kameraseuran seniorikilta (1992-2005) alkaa kokoontua.
1993 Kameraseura pitää näyttelyn ”Kymmenen näkökulmaa” Tallinnan Vanhassa kaupungissa Kiek in de Kökissä.
1994 Ruotsalaisen maailmankuulun valokuvaajan Anders Petersenin työpaja Kameraseuran jäsenille.
1996 Kameraseura järjestää kansainvälisen 1st Helsinki International Exhibition of Creative Photography –valokuvanäyttelyn.
1997 Seura rakentaa ensimmäisen AITA-näyttelynsä Helsingin rautatieaseman halliin. Näyttelystä tulee jokavuotinen perinne.
Kameraseura järjestää ensimmäinen digitaalitekniikkaan liittyvän kurssinsa.
1999 Digikerho (vuodesta 2007 Tekniikka) aloittaa toimintansa.
Seura järjestää Lasipalatsissa Flash-tapahtuman ripustettavilla ja heijastettavilla valokuvilla.
2000 Uusi henkilökuvaukseen keskittynyt kerho, Persona, aloittaa toimintansa.
2001 Kameraseura juhlii 80 vuottaan järjestämällä SKsL:n vuosinäyttelyn Kaapelitehtaalla.
Kameraseura perusti jo vuonna 1999 P.K. Jaskari –stipendin, joka myönnetään ensimmäisen kerran vuonna 2001. Se on tarkoitettu lähinnä Helsingissä pidettävän valokuvanäyttelyn kustannuksiin.
2002 Muutto omiin tiloihin Lastenkodinkadulle.
Kameraseuran ensimmäiset omat kotisivut internetissä avataan.
2003 Toimintansa aloittavat uudet kerhot Fiilisfotarit ja Nuorten kerho.
Seuran Persona-kerho pitää Helsingin Jugend-salissa Helsinkiläisiä.nyt –näyttelyn.
2006 Diakerhon toiminta päättyy. Tilalle tulee Natura, Luonto- ja ympäristökuvaajat.
T-kerhon lopetettua toimintansa aloittaa uusi kerho nimeltä Teema.
Kameraseura järjestää yhdessä Väestöliiton kanssa valokuvauskilpailun ”Aggression portaat”.
Sanomatalon Mediatorilla Kameraseura järjestää tapahtuman ”8th Helsinki exhibition of photographic art 2006”.
2007 Perinteeksi muodostunut Kameraseuran kevätnäyttely järjestetään ensimmäistä kertaa teemalla ”Tuhansien kuvien maa”.
Persona-ryhmän jäsenten ISÄ -näyttely Jugendsalissa, näytteilleasettajina 15 Kameraseuran jäsentä.
2008 Uusi kerho, International Evening, aloittaa toimintansa. Se kokoaa yhteen erityisesti ulkomailta Suomeen muuttaneita valokuvauksen harrastajia.
2009 Kameraseurassa aloittaa AV-ilta. Kerho on tarkoitettu valokuvaa ja ääntä yhdistävien esitysten tekemisestä innostuneille Kameraseuran jäsenille.
Kansainvälinen ystävyystoiminta palaa Kameraseuran ohjelmaan. Näyttelyvaihto kroatialaisen Fotoklub Zagrebin kanssa käynnistyy vuonna 2009, ja Berlin-ryhmä aloittaa vuonna 2010 (toimi 2010-2013).
Kameraseura perustaa Kalevi Pekkosen stipendin, joka jaetaan Kameraseuran jäsenille sosiaalisin perustein.
2010 Kamera-lehti täyttää 60 vuotta. Sitä juhlitaan muun muassa elokuvateatteri Andorrassa järjestetyllä kaikille avoimella luentosarjalla valokuvauksesta.
Kameraseurassa aloittaa toimintansa kerho Lauantaikamerat. Sen ajatuksena on tarjota seuran jäsenille tilaisuus valokuvaamiseen yhdessä. Kerho järjestää muun muassa kuvausretkiä ja näyttelykäyntejä.
2011 Kameraseura täyttää 90 vuotta. Virallisena perustamispäivänä seura järjestää galleriassaan Arkistojen aarteita –juhlanäyttelyn avajaiset. Lisäksi seura järjestää SKsL:n vuosinäyttelyn. Juhlavuoden päätapahtumana on Kamera Suomenlinnassa -tapahtuma. SKsL valitsee Kameraseura ry:n vuoden kameraseuraksi.
K-movie perustetaan kehittämään videokuvaus ja -editointiharrastusta. Se toimi vain yhden vuoden. Kerho käynnistyi uudelleen 2016, ja jatkoi vuodesta 2017 projektina.
2013 Maisemakuvaamiseen keskittynyt kerho Maisemakuvaajat aloittaa toimintansa. Jo vuonna 2000 yritti käynnistystä luonto- ja maisemakuvaukseen keskittyvä Maisemakerho kuitenkaan vielä onnistumatta.
2014 Kameraseuran Uutiset alkaa ilmestyä vain digitaalisessa muodossa.
Kameraseuran YouTube- ja Instagram-tilit avataan.
2015 Yhteistyö Laakson sairaalan kanssa alkaa tarkoituksena tehdä näyttely vuosittain.
Tapahtumista tiedottava uutiskirje muutetaan Uutisvahdiksi.
2016 Lastenkodinkadun tilat myydään. Uudet toimitilat seuratoiminnalle ja koulutukselle vuokrataan osoitteesta Eerikinkatu 46, studio osoitteesta Hietalahdenkatu 5 ja toimistotila Pasilasta osoitteessa Pakkamestarinkatu 1 A.
2018 Kameraseuran uusi näyttelytila Kameraseura Galleria West avautuu Kaapelitehtaalla, B-porras, 2. krs. (entinen Jukka Male Museo). Näyttelytila on tarkoitettu myös seuran ulkopuolisille, erityisesti ryhmille.
2020 Kamera-lehti täyttää 70 vuotta.
2021 Kameraseura täyttää 100 vuotta. Juhlavuoden aikana järjestetään näyttelyitä, seminaari ja muita tapahtumia. Yki Hytösen kirjoittama seuran 100-vuotishistoriakirja ”100 vuotta kameraseuraa” ilmestyy toukokuussa. Maailmanlaajuinen koronapandemia on rajoittanut kuitenkin julkista ryhmäharrastustoimintaa jo keväästä 2020 lähtien ja tämä pitää ottaa huomioon kaikessa seuran tekemisissä.
Jäseniä vuoden lopussa on 1 082.
2023 Kameraseura keskittää toimintojaan Kaapelitehtaalle: toimisto C-porras 5. krs, kerhotila B-porras 4. krs. ja studio kerhotilan kanssa samalla käytävällä.