Lokakuun opintokerho – sommittelu
Lokakuun opintokerhossa aiheena oli sommittelu ja se järjestettiin TEAMS kokouksena.
Sommittelu
Sommittelusta puhuttaessa useimmille tulevat mieleen sommittelusäännöt. Nehän on niitä, jotka useimmiten kerrataan kursseilla ja opaskirjoissa…
Mutta ne ovat itse asiassa vain jäävuoren huippu. Niiden alla on koko valokuvan visuaalinen maailma omine lainalaisuuksineen.
Opintokerhossa käydään lokakuussa läpi muutakin kuin pelkästään sommittelusääntöjä. Tutustutaan rajauksen merkitykseen kokonaisuuden kannalta ja visuaalisten elementtien toimintaan kuva-alalla. Ja ehkä pohditaan vähän valokuvan perusolemustakin.
Tapahtuman esiintyjänä on Yki Hytönen.
Yki Hytönen on luennoinut ja pitänyt kursseja sommittelusta Kameraseurassa sekä pääkaupunkiseudun opistoissa vuodesta 2017 lähtien. Lisäksi hän on työskennellyt Helsingin kaupunginmuseon ja Suomen Valokuvataiteen museon kokoelmissa valokuvatutkijana ja kirjoittanut muun muassa valokuvauksen sommittelusta Kamera-lehteen.
Artikkelin kuva: Yki Hytönen
Ykin kerhoillan jälkeiset terveiset ja kirjavinkit (lisätty 27.10.2021)
Hei!
Lupasin viime viikon luennon päätteeksi lähettää joitakin vinkkejä kirjallisuuteen sommittelua ajatellen. Alempana on lyhyt lista joistakin sellaisista valokuvaajista ja teoksista, joita kannattaa tutkia silmällä pitäen sitä, miten eri valokuvaajat ovat sommittelua käyttäneet. Sitä ennen muutama yleisempi sana valokuvakirjallisuuteen tutustumista silmällä pitäen siltä varalta, että niistä olisi jotain hyötyä.
Alla olevassa listassa mainittuja valokuvaajia voi hyvin kutsua mestareiksi alallaan. He ovat usein käyttäneet sommittelua jopa kokeilevasti uudistaen valokuvailmaisua. Luennolla läpikäydyt perusasiat eivät välttämättä näiden taitajien töissä aina sellaisinaan ilmene helposti tunnistettavina, usein kuitenkin. Joka tapauksessa heidän töitään kannattaa tutkia etenkin silloin, kun huomaa jonkin kuvan puhuttelevan. Sellaisen kuvan äärellä voi pohtia, mikä mahdollisesti saa valokuvan tuntumaan kiinnostavalta. Voi esimerkiksi kysyä, mikä valokuvassa tuntuu merkitykselliseltä tai mikä erityisesti kiinnittää huomiota? Mikä tekee vaikutuksen? Kun sommittelua mietitään, voi kiinnittää huomiota siihen, miten valokuvat on rajattu ja toisaalta siihen, minkälaisia visuaalisia elementtejä kuva-alalta löytyy ja miten ne ovat sijoittuneina suhteessa toisiinsa. Voi koettaa tunnistaa linjoja, suuntia, toistoja, vastakohtaisuuksia jne. Voiko jonkin asian merkityksellisyys kuvassa johtua siitä, missä se kuva-alalla sijaitsee tai sen suhteesta muihin visuaalisiin elementteihin? Ja sitten on tietenkin hyvä muistaa, että sommitelma on vain yksi tärkeä osa siinä, miten valokuva katsojaansa vaikuttaa. Valot ja sävymaailmat ovat myös aivan oleellisia.
Alla olevassa listassa on todellakin vain aivan muutama esimerkki valokuvaajista, joiden töitä kannattaa tutkia. Olen koettanut valita kuvaajia jonkin verran erilaisista kuvauslajeista, koska sommittelukin on erilaista riippuen esimerkiksi siitä, minkälaisissa kuvausolosuhteissa (studio, muut) työskennellään ja mitä kuvataan.
Lehtikuvaus ja tilannekuvaus käyvät usein yksissä. Tältä alueelta voisi mainita esimerkkeinä kaksi klassikkoa.
Caj Bremer – Yksi suomalaisen lehtivalokuvauksen historian tunnetuimpia edustajia. Hänen kuva-alansa jäsentyy monesti hyvin selkeästi ja kelpaa siksi hyvin tutkittavaksi.
Henri Cartier-Bresson – Hän on luonut käsitteen ratkaiseva hetki. Se on itse asiassa sommittelullinen käsite, joka viittaa hetkeen, jolloin kaikki kuva-alalla on oikeassa suhteessa keskenään. HCB valitsi usein tietyn näkymän, jonka edessä odotti tarpeen vaatiessa pitkäänkin, jotta jokin hänen haluamansa tapahtuma toteutuisi maisemassa. Sen jälkeen oikea hetki painaa kameran laukaisijaa oli ratkaiseva asia. HCB:ia pidetään yhtenä 1900-luvun merkittävimmistä valokuvaajista.
Yleisen elämänmenon kuvaajat ovat leimallisesti tilannekuvaajia mutta myös esimerkiksi miljöömuotokuvaan paneutuneita.
Brassai – Tällä taiteilijanimellä valokuvannut unkarilainen Gyula Halász oli varhaisia öisen ajan valokuvauksen mestareita, jonka sommitelmat olivat usein suorastaan pelkistyneen selkeitä.
Robert Doisneau – Tuli tunnetuksi etenkin ranskalaisen elämänmenon lempeänä kuvaajana ja edusti sotien jälkeisen ajan humanistisen valokuvauksen kärkeä Euroopassa.
Mikko Savolainen – Suomalaisen sosiaalisen dokumentarismin klassikko. Muodosti 1960-1970-luvuilla parivaljakon nyt paljon esillä olleen Ismo Höltön kanssa, mutta heidän kuvausaiheensa ja lähestymistapansa poikkesivat selkeästi toisistaan. ”Suomen mustalaiset” on Savolaisen klassikon asemaan päässyt teoskirja. Höltön usein sommittelullisesti hyvin selkeitä mutta kiinnostavia valokuvia esittelevä näyttely on vielä auki Hakasalmen huvilassa Helsingissä 31.10. asti.
Studioympäristössä kuvataan etenkin esineitä ja muotokuvia. Sommittelulliset ratkaisut ovat siellä enemmän kuin muissa lajeissa kuvaajan itse määriteltävissä, vaikka ihmisiä tai eläimiä kuvatessa ajoituskin on usein erittäin tärkeä.
Josef Sudek – Tshekkiläinen vanhemman ajan asetelmien ja valonkäytön mestari.
Richard Avedon – Yhdysvaltalainen, yksi 1900-luvun jälkipuoliskon parhaimmista muoto- ja henkilökuvaajista.
Edellä mainitut kuvaajat ovat kaikki enimmäkseen paneutuneet valokuvauksen lajeihin, joissa ihmisillä on merkittävä roolinsa. Lisäksi on tietysti olemassa paljon luontokuvausta, jota kannattaa tutkia ja missä sommittelun valokuvan kaksiulotteisen maailman lainalaisuudet pätevät yhtä lailla, vaikka niissä dokumentaarisuus onkin ollut perinteisesti hyvin arvostettua. Luontokuvaa on paljonkin tarjolla sekä kirjastoissa että kirjakaupoissa.
”Maailman parhaat luontokuvat” – Yksi vuosittain julkaistu luontokuvauksen sarja, johon on valittu luontovalokuvauksen sen hetkisiä mestarilaukauksia. Niissäkin yhdistyvät usein oikea ajoitus visuaalisen ilmaisun oivaltavuuteen.
Lopuksi haluan mainita vielä kaksi valokuvauksen mestaria, joiden töissä sommittelu, sävyt ja valot muodostavat suvereeneja kokonaisuuksia, suorastaan maagisia visuaalisia maailmoja.
Pentti Sammallahti – Suomalainen valokuvaaja, jonka töissä yhdistyvät jäljittelemättömällä tavalla hetkellisyys, luonto ja maisemat.
Josef Koudelka – Tshekkiläinen valokuvaaja, joka tuli ensin tunnetuksi reportaashikuvistaan, mutta jolla on myös ainutkertainen rytmitaju ja silmä visuaalisten elementtien ilmaisuvoimalle.
Edellä olevaa listaa voisi täydentää hyvin monilla muillakin kuvaajilla, sellaisillakin, jotka ovat varsin erilaisia kuin tässä mainitut. Lista ei pyri olemaan mikään top-10. Joku toinen saattaisi laatia erilaisen 10 kuvaajan listan. Omia suosikkeja voikin edellisten lisäksi lähteä etsimään löytöretkiltä kirjastojen ja kirjakauppojen hyllyiltä. Yksi hyvä lähde aihepiirin tutkimiseen ovat valokuvauksen historiat ja jonkin yhdistävän teeman alle kootut kokoelmat, joissa on mukana eri valokuvaajia. Näiden kirjoihin jo tehtyjen valintojen pohjalta on varmaan myös helpompi lähteä katsomaan, mitä internetistä löytyy. Suomen oloissa erityisen hyvä valokuvakirjallisuuden aarreaitta on Luova.fi:n kirjakauppa Helsingissä. Jos haluaa lisäksi tutkia enemmän sommittelun teoriaa, valokuvaaja Michael Freemanin sommitteluoppaat voivat osoittautua hyödyllisiksi.
Oivalluksen iloa ja menestystä oman valokuvauksen parissa!
Yt. Yki Hytönen
Tapahtumatiedot
Alkaa: 19.10.2021 - 18:00
Loppuu: 19.10.2021 - 19:30