Opintokerhon kokouksia 2016
Kirjoitettu 31.1.2016
Tammikuu 19.1.2016
Kuvausretki Aleksanterin teatteriin
Opintokerhon vuosi alkoi kuvausretkellä Aleksanterin teatteriin. Paikalla kerholaisia oli yhdeksän, vierailevana tähtenä ja illan vetäjänä toimi valokuvaaja Pasi Orrensalo. Kameraseuralle oli osoitettu kuvauspaikoiksi Keisarin sviitti, ylälämpiö ja teatterin aula, kaikissa vahvasti historian havinaa.
Ensimmäiseksi kokoonnuimme Keisarin sviittiin, mihin toimitsijat olivat jo aiemmin tuoneet varusteet kuten akulliset salamavalot, heijastimet jne. Pasi näytti muutamia viimeisimpiä kuviaan, alustukseksi illan tavoitteeseen: tarinan tavoittelu kuviin. Liikkeelle lähdettiinkin vahvasti mallinohjauksesta ja valon sijoittelusta siten, että kuvasta saadaan kolmiulotteinen ja kuvauskohde ”irti” taustasta.
Mietittiin mahdollisia kuvauspaikkoja ja valosetti viriteltiin ylälämpiön kattokruunun alle. Ensin kokeiltiin pelkkien ohjausvalojen riittävyyttä vallitsevassa valossa, jotta kaikki voivat kuvata yhtä aikaa. Valo ei kuitenkaan ollut tarpeeksi riittävä ja siirryttiinkin salaman käyttöön setillä missä yksi päävalo softboxilla ja takana korko- eli hiusvalo. Päävalo sijoitettiin mallin sivulle n. 45 asteen kulmaan kohteesta ja Pasi vinkkasi, että valo kannattaa osoittaa reilusti ohi kasvojen jolloin toiseen poskeen ei tule niin voimakkaasti valoa ja valo muotoilee paremmin.
Koska salamavaloilla pystyi kuvaamaan vain yksi kuvaaja kerrallaan, porukka jaettiin kahteen ja toinen puoli lähti kuvailemaan teatterin aulaan vallitsevassa valossa, rekvisiitalla varustautuneena.
Aulasta saatiinkin hienoja kuvia salaperäisestä naisesta naamarin takana.
Salamavalollisessa pisteessä kerrattiin mallinohjausta, miten esim. häivyttää kohteen epäedullisia linjoja, haettiin kehoon mielenkiintoisia kallistuksia ja kulmia ja kokeiltiin poseeraamista äänen kanssa. Huomioitiin myös tausta, Pasi totesi että sen tulisi olla mahdollisimman rauhallinen eikä mikään taustan linja leikkaa vaaka- tai pystysuunnassa mallin yläosaa.
Koska historiallisen teatterin miljöötä leimasi viininpunainen väri mm. kokolattiamatossa, hyödynnettiin upeaa väriä dramaattisissa valoissa. Pasin toimiessa mallina otettiin hänestä lähikuvia missä toinen puoli kasvoista oli lähes varjossa ja taustasta nousi näkyviin vain maton punainen niiltä kohdin mihin salamaa kohdennettiin. Näihin kuviin pyrittiin saamaan erityinen tunnelataus ja teatraalisuutta.
Lopuksi siirryttiin upeaan portaikkoon, punaisella matolla päällystetty sekin. Tässä kuvauskulma oli ylhäältä ja valo siten että jokainen askelma tuli niukasti esiin ja portailla makaavan mallin kasvot ja kädet nousivat esiin. Tämä kuvaustyyli muistutti jo enemmän glamour-/mallikuvausta.
Ilta päätettiin 20.30 huolehtien siitä, että tilat jäivät hyvään järjestykseen. Opintokerholta iso kiitos Aleksanterinteatterin toimitusjohtajalle Simo Jokiselle ja aulahenkilökunnalle sekä illan ”taiteelliselle johtajalle” Pasi Orrensalolle!
Helmikuu 16.2.2016
Helmikuussa kokoonnuttiin Kameraseuran Galleriassa, 16.2, kuukauden kolmantena tiistaina. Kerhoiltaan saapui 10 kerholaista, illan aikana tutustuttiin Jari Mankisen opastuksella ilmaisiin kuvankäsittelyohjelmiin, lähempää tuttavuutta tehtiin Picasa-ohjelmaan.
Todettiin, että Picasaan kuvien tuonti toimii näppärästi niin muistitikulta kuin usb-johtimenkin kautta, ohjelma osaa merkitä samannimiset tiedostot ja mm. histogrammi valaisun tarkistusta varten löytyy. Ohjelmalla pystyy tekemään perussäädöt: ”siivoamaan” pieniä häiriötekijöitä pois, muuttamaan värilämpötilaa, valaisua ja terävöintiä. Histogrammikin löytyy.
Todettiin, että ohjelma tallentaa kuvat jpeg-muotoon ja alkuperäinen kuva säilyy aina, samoin kuin esim. Lightroomissa.
Illan aikana ehdittiin tutustua ja kertailla myös Lightroomin toimintoja, saatiin eväiksi muutama käyttökelpoinen vinkki, mm: valikoiden piilottaminen, monen kuvan säätöjen synkronointi ja hampaiden valkaisu sekä ihon softaaminen. Vertailtiin jonkin verran Photoshopin ja Lightroomin etuja ja minaisuuksia. Lopuksi vilkaistiin netistä löytyviä muita kuvankäsittelyohjelmia ja kerrattiin yleisesti mikä on Kameraseuran suositus kuvakooksi esim. kilpailuihin. Kerhoillasta jäi tuntuma että kuvankäsittelyohjelmien sisäistäminen koetaan tarpeelliseksi ja tärkeäksi osaksi harrastusta, myöskin järkevän arkistoinnin näkövinkkelistä.
Maaliskuu 15.3.2016
Panoraamakuvaus. Hannu Lehto
Luento oli laaja, mielenkiintoinen ja avasi aivan uusia panoraamakäsitteitä.
Panoraamakuvauksen historia alkaa Robert Barkerista 1739 -1806. Panoraamakuvaus oli hyvin suosittua 1800 luvulla.
Keskustelimme siitä mitä panoraamakuva ON ja EI ole. Selkein ohje on, että panoraamakuvakulma on > 100 . Panoraamankuvan muoto ja kuvaussuhde ei välttämättä ole panonraamakuva. Ilman panoraamakuvausta ei kohteesta voi ottaa kokokuvaa!
Panoraamakuvausteknikoita on monia ja netistä löytyy useita ohjelmia, joista parhaita ovat PTBui, Hugin…
Lopuksi Hannu näytti upeita panoraamakuvia maailman suurista kaupungeista.
Huhtikuu 19.4.
Opintokerho kokoontui 19.4. high key- kuvauksen merkeissä Kameraseuran studiolla. Kerholaisia oli paikalle saapunut kuusi, joista kaksi uutta kasvoa.
Ilta aloitettiin lyhyellä ja ytimekkäällä teoriaosuudella, missä vertailtiin high key ja low key- kuvauksen eroja, havainnollistettiin minkälaista kuvaa high key valaistuksella tavoitellaan ja missä tilanteissa kyseinen valaistus valitaan. Katsottiin myös malli valaistuksen rakentamisesta. Ennen studiolle lähtöä asetettiin kaikkien kameraan säädöt jotka toimivat yhdessä studiovalojen kanssa eli ISO-luku 100 tai pienin mitä omasta kamerasta löytyi, valotusaika n. 1/125 ja aukko henkilökuvaukseen sopivaksi eli aukkokoko n. 7-8.
Seuraavaksi siirryttiinkin studion puolelle ja mallinmukaisen valaisuratkaisun valotehot testailtiin sopiviksi. Studiovaloista kaksi valaisi taustan mahdollisimman vaaleaksi ja kohdetta päätettiin valaista joko yhdellä tai kahdella valolla.
Todettiin että high key- valaisu onkin aika haastavaa; saada tausta puhtaan valkoiseksi ilman varjoja, estää taustavaloista karkaamasta valoa kuvattavaan ja päänvaivaa aiheutti myöskin joidenkin kuvaajien kuvissa ”valoutu” joka häiritsi.
Kuvattaessa keskityttiin lähinnä puolivartalokuviin, mukana oli paljon myös rekvisiittaa ja testailtiin liikkuvan kohteen kuvausta esim. tennispallon ja mailan avulla sekä liehuvan kankaan kera.
Lopuksi kokoonnuttiin gallerian puolelle ja asetuttiin palautepiiriksi; toiset seisoivat rivissä ja jokainen kävi vuorollaan näyttämässä kamerastaan yhden mielestään onnistuneimman tai mielenkiintoisimman kuvan, kertoen miksi valitsi juuri kyseisen kuvan. Ja kokeiltiinpa vetäjien komennuksesta myös suomalaisille epätyypillistä oman kuvan kehumista! Katsojilta kuvaaja sai suoraa palautetta kuvastaan ja yhdessä käytiin samalla läpi illan aikana tulleita haasteita ja onnistumisia.
Kerholaisten mielestä ilta oli mukavan aktiivinen ja heistä oli antoisinta miettiä yhdessä ratkaisuja valaistukseen ja poseerauksiin, sekä kokeilla liikkuvan mallin kuvaamista.