Opintokerhon kokouksia 2015

JOULUKUU 15.12.2015

Kuva-analysointia pikkujoulutunnelmissa, kuvausteema ”Rauha”.

Kynttilät ja joulumusiikki loivat tunnelmaa kun vuoden viimeinen kerhoilta käynnistettiin glögin voimalla. Paikalle tuli viisi kerholaista, ilmeisesti flunssa-aalto ja kiihtyvä joulukiire söivät osallistujamäärää.

Ilta aloitettiin käymällä läpi tulevan vuoden kevään ohjelmaa, joista tammikuun kuvausretki sai osakseen kiinnostusta ja helmikuun Finnfoton toiminnanjohtajan vierailu herätti miettimään jo valmiiksi kuvaajan oikeuksiin ja kuvien käyttöön liittyviä kysymyksiä, saamme helmikuussa varmasti hyvää ja hedelmällistä keskustelua aikaiseksi.

Siirryttiin varsinaiseen illan ohjelmaan, eli käytiin läpi edelliskerran studiossa otetut low key-kuvat ja kerholaisten mukanaan tuomat kuvat. Tällä kertaa kuvausaiheeksi oli määritetty Rauha. Aihe oli inspiroinut kuvaajia paljolti luonnon ääreen, rauhallista tunnelmaa oli haettu mm. meren usvaisesta, näkymättömiin painuvasta horisontista eli tilavuudesta, harmonisista linjoista ja väreistä. Löytyipä joistain kuvista myös kultaista leikkausta, jonka yleisesti koetaan tekevän kuvasta miellyttävän katsoa. Kuva-aiheiksi oli valittu myös avaruudellisia aiheita, kuten kuutamo tai tähtitaivas, avaruus koetaan rauhallisena, äänettömänä ja tilavana joten kuvat sopivat hyvin teemaan. Lisäksi oli kuva, missä rauhateemaa edusti enkelipatsas, joka oli tuotu esiin taustaan sijoitetulla salamavalolla. Tämä kuva oli symbolisempi, enkelihän mielletään rauhan ja laupeuden tuojaksi. Pohdittiin, ovatko salamavalon esiintuomat ilmassa leijailevat hiukkaset, jotka muistuttivat hiukan boke-ilmiötä, hyvä vai häiritsevä tekijä ja todettiin että ne nimenomaan toivat kiinnostavuutta kuvaan. Rauhateemaan tuli mukaan myös henkilökuvia, joissa aihetta lähestyttiin mm. torimyyjän siestan, lasten rauhaneleen ja mietteliään merimatkaajan kautta.

Ennen kerhoillan loppumista kerholaisilta tiedusteltiin palautetta menneistä kerhoiltojen ohjelmista ja ehdotuksia/toiveita kevätkauden ohjelmaksi. Edelleen toiveissa oli toiminnalliset illat, jatkossa pyritään lisäämään myös kuvaustehtäviä ja niiden tulosten yhdessä katsomista, toiveena oli että kuvaustehtävien aiheet julkistettaisiin jo hyvissä ajoin.

Opintokerhon Niku, Harri ja Krisse kiittävät menneestä vuodesta ja toivottavat tervetulleiksi niin uudet kuin jo tututkin kerholaiset mukaan tulevan vuoden kerhoiltoihin!

MARRASKUU 17.11.2015

Käytiin nopeasti läpi illan ohjelma, tällä kertaa kokeiltiin voimakkaasti muotoilevaa valoa eli low key-valaistusta. Keskusteltiin tovi mallinohjauksesta, jonka jokainen koki haastavaksi. Todettiin että kuvauskohteena olevan henkilön kanssa kannattaa pyrkiä juttelemaan ennen kuvausta jonkin aikaa, näin hänet saadaan rentoutumaan ja luottamaan kuvaajaan. Monella kuvattavalla saattaa olla opittuja poseerausilmeitä, jotta aitoja ilmeitä saataisiin kuviin täytyy kuvaamista joskus jatkaa niin kauan että kuvattava luopuu näistä ilmeistä. Kannattaa myös varsinaisen kuvanoton jälkeen napata heti perään toinen kuva, jolloin mallin kasvot huomaamattaan vapautuu aitoon hymyyn.

Koska osanottajia oli kahdeksan, päätettiin pysyä yhtenä ryhmänä. Galleriaan pystytettiin kotistudiovaloiksikin soveltuva setti, Elinchromin D-Litr RX One, missä jalustoilla kaksi salamaa, valoa pehmentämässä ja hajottamassa softboxit. Ryhmä valitsi tavoitekuvan netistä ja lähdettiin tavoittelemaan samanlaista lopputulosta valaisun suhteen. Valot asetettiin siten että valo tulee kohteen takaa ja malli piirtyy esiin molemmilta puolilta, kokonaisuudessaan valo hyvin niukkaa.

Ennen kuvan ottoa kamerat oli asetettu manuaalisäädöille, ISO-lukemaksi 100-200, aukkosuositus 8-11 ja ajaksi esim. 1/125 joka on vielä tarpeeksi hidas niin ettei sulkijan verhot jää kuvaan häiritsevinä ylä- tai alareunaan. Värilämpötilaksi säädettiin salama tai automaattinen värilämpötilan valinta.

Kuvatessa mallia pyydettiin ottamaan etäisyyttä taustaan jolloin vältyttiin terävältä varjolta. Valaisua testailtiin ja valojen tehoa säädettiin salamavaloista, aina yksi kerrallaan ja välillä testikuvaa ottaen, näin nähtiin mikä oli säädön vaikutus. Salaman tehoa voi vaimentaa paitsi säätämällä, myös viemällä valoa kauemmas kohteesta.

Ohessa kuva salamavalojen asettelusta suhteessa malliin, sekä kuva lopputuloksesta kyseisellä setillä:

Kristiina Sievi-Korte_201511_studiosetti Nikun kuva_043

Niku  Kuva Minna Frii

Kun ensimmäinen kuva oli saatu onnistumaan tavoitteiden mukaiseksi, siirryttiin studion puolelle. Kengät riisuttiin, se kuuluu studion sääntöihin, näin vältytään joskus lattiallekkin vedettävän taustafondin likaantumiselta. Studiossa oli käytettävissä useita salamavaloja, joista kaksi liikkui näppärästi kattokiskoilla. Kaksi salamaa oli jalustalla, toinen toimi taustafondin valaisemisessa toinen valjastettiin korkovaloksi eli piirtämään kapeasti mallin ylävartalon ääriviivat esiin, tätä valoa kutsutaan myös hiusvaloksi.

Mallin etupuolella, noin 45 asteen kulmassa oli päävalo ja toisella puolella tasoittava valo. Kokeiltiin useita eri mahdollisuuksia, myös siten että tasoittava valo korvattiin heijastimella, jolloin varjot ovat dramaattisemmat. Kun kuvauskohteelle saatiin vielä hattu päähän niin lähdettiin hakemaan loppuratkaisua missä hatun muodot saatiin kauniisti esiin ja mallista kohtalokkaan näköinen.

Ohessa kuva salamavalojen ja heijastimen sijoittelusta sekä lopputulos:

Studiokuva

Lierihatun alla  Kuva Jari Miettinen

Mallin ohjaustakaan ei unohdettu, kuvattavalle pyrittiin kertomaan koko ajan mitä kuvaaja on tekemässä: testailemassa sopivaa valotusta vai jo ottamassa varsinaista kuvaa. Mallille myös kerrottiin minkälaisen asennon hänen halutaan ottavan, kuvaaja voi myös näyttää sen kuvattavalle ensin itse. Katseen suunnan kuvaaja voi osoittaa kädellään. Tärkeää on muistaa valon vaikutus, usein katsesuunta on valoa kohti, silmissä valopilkut antavat niihin eloa. Pilkkujen luonnollisimmat paikat iiriksessä ovat joko klo 10.00 tai 14.00 kohdilla.

Mallin ohjauksessa harjoittelu tekee mestarin! Kannattaa myös itse asettua useammankin kuvaajan kohteeksi, silloin oppii mitä mallina haluaa tietää ja minkälaiset ohjeistukset saavat rentouden ja parhaat puolet esiin. Ammattivalokuvaajien henkilökuvia katselemalla saa hyviä vinkkejä erilaisista asennoista ja niitä voi laittaa tavoitelistaksi itselle ylös ennen kaverin kuvaamista.

Ensi vuonna opintokerholaiset palaavat jälleen studioon, silloin kokeillaan high key- valaistusta eli raikkaan valkoista taustaa ja voimakkaammin valaisevaa valoa, tämä valaistus mahdollistaa myös monipuolisemmat poseerausasennot ja liikkeen.

LOKAKUU 20.10.2015.

Herkkyys kuvissa: vierailijana Pasi Orrensalo

Opintokerhon illan ohjelmana oli valokuvaaja Pasi Orrensalon vetämä työpaja, osallistujia paikalla oli yhteensä 14 henkilöä.

Pasi avasi illan näyttämällä ensin 40×30 kokoiseksi printattuja valokuviaan, niiden pohjalta päästiin illan aiheeseen eli miten saada omiin kuviin enemmän herkkyyttä. Nähtiin esimerkkejä kuvista, joista välittyy tunteet ja tunnetilat sekä kuvan perimmäinen ajatus ilman selittävää tekstiäkin. Pasi kertoi mitä eri keinoja hän käyttää saavuttaakseen tavoitteensa ja mihin hän kiinnittää erityisesti huomiota.

Pasi oli juuri käynyt Lontoossa, myös sieltä nähtiin katukuvia.

Pasi kertoi että hänellä on pakottava tarve kuvata siten, että kuvassa on tunnetta, oli se sitten vaikkapa tuotekuva leivästä. Hän pyrkii löytämään aivan uuden tavan, kokeillen ja toteuttaen hullujakin ideoita. Pasi lähteekin melko puhtaalta pöydältä liikkeelle, koska hän on aloittanut valokuvaamisen vasta neljä vuotta sitten, tyttärensä synnyttyä.

Yksi hänen tavoitteistaan on, ettei tekniikka vie selkävoittoa vaan valokuvataan sielulla: ”Silloin kun kuvatessa alkaa miettiä teknisiä asioita liikaa tai ajattelee järjellä, kuva on jo pilalla” Pasi kommentoi.

Ohessa muutamia Pasin käyttämiä työskentelymenetelmiä, kokeiluja ja kommentteja:

  • taustalla olevat asiat ovat vähintään yhtä tärkeitä kuin itse kohde
  • kuvaamiseen tulee varata paljon aikaa, esim. kuvata ihmistä niin kauan että todellinen persoona tulee esiin opittujen poseerausten takaa
  • samoin elottomien kohteiden, kuten vaikka kierrätysromun kauneus avautuu vasta kun sitä käy kuvaamassa useana päivänä, pitkään
  • ristiriitaisuudet kuvassa luovat mielenkiintoa
  • kuvia voi ottaa erilaisten tavaroiden läpi, esim. verkon. Valoa mallin taustalle voi tuoda värikkään pullon läpi, jolloin efekti on erilainen kuin värikalvon läpi suodatettu valo
  • mallin kasvoille voi heijastaa kuvioita. Pasin kuvissa oli esimerkki yksinäisen, surumielisen miehen kasvoista, joille boke-filtterin avulla oli heijastettu sydänkuvioita
  • nähtiin myös kuva missä alastonmallin iho oli peitetty maalilla
  • kun kuvattavan asu ja tekeminen ovat ristiriidassa tai ennalta arvaamatonta, kuvasta tulee kiinnostava, esim. johtaja puku päällä pilkkomassa moottorisahalla puita

Tauon jälkeen Pasi jakoi kerholaisten käyttöön Instant-kamerat ja kerholaiset kerääntyivät studioon. Tavoitteena oli tehdä taidetta heti tulostuvilla paperikuvilla, kirjoittaen sana KAMERASEURA yksittäisillä kuvilla. Kirjaimet toteutettiin siten, että jokainen teki vuorollaan yhden kirjaimen omalla kehollaan ja toinen kuvasi Instant- kameralla. Kun kaikki kirjaimet olivat koossa, koottiin niistä taulu. Lopuksi vielä nappailtiin selfieitä ja ryhmäkuvia, luovassa hengessä miettien erilaisia poseeraustapoja.

Ilta oli innostava ja erilainen, KAMERASEURA-taulu on nähtävillä gallerian seinällä, Pasin signeerauksella.

Linkin kautta pääset tutustumaan Pasin tuotantoon: www.orrensalophoto.com

SYYSKUU 15.9.2015.

Histogrammi ja kuvien analysointi.

Opintokerhon syyskausi  korkattiin käyntiin  tiistaina 15.9 klo. 18.00. Paikalle oli tullut 11 sadetta pelkäämätöntä kerholaista, vanhoja tuttuja kasvoja kesätauon jälkeen ja  myös useita uusia Kameraseuralaisia, tervetuloa! Lisäksi iltamme kulkuun tuli tutustumaan lokakuun  kerhoillan vieras valokuvaaja Pasi Orrensalo. Vetäjinä paikalla olivat Harri ja Kristiina.

Alkuillasta kerholaiset tutustuivat toisiinsa ja käytiin kevyesti läpi Opintokerhon ja Kameraseuran käytäntöjä. Varsinaisena illan ohjelmana oli harjoitella analysoimaan kuvia, keskustella niistä ja tutustua kuvan histogrammiin. Kohdekuvina olivat kerholaisten omat kesäkuvat, joita tulikin runsaasti. Harri toimi asiantuntijana kun lähdettiin käymään valokuvia läpi, alla muutama poiminta ja vinkki illan keskusteluista:

  • valokuva jossa jää tilaa mielikuvitukselle tekee kuvasta mielenkiintoisemman
  • kultaisen leikkauksen  noudattaminen kuvassa tekee valokuvasta miellyttävän katsoa
  • kameran etsimeen saa näkyviin ruudukon joka helpottaa sommittelua kuvaus- hetkellä
  • tarkennuspisteen voi asettaa  jollekkin kultaisen leikkauksen linjalle
  • RAW- eli raakakuvaus tallentaa lähes kaiken kuvakennon tiedon kuvaan, joten jälkikäsittelyssä on paljon enemmän käytössä pixeleitä ja  kuvaa voi jälkikäteen korjata monipuolisemmin ja laadukkaammin mm. valkotasapainon osalta. JPEG-muotoinen kuva taas on pakattua tiedostoa jolloin sitä voi muokata vain hyvin rajallisesti. RAW-kuvauksessa tulee huomioida, että kuvat  vievät enemmän tilaa niin kameran muistikortilta kuin myös koneen muistilta
  • histogrammi on ”hyvä renki mutta huono isäntä” eli sitä voi käyttää suuntaa-antavana apuvälineenä
  • kuvaushetkellä, kun haluaa  tarkistaa onko valotus suurin piirtein kohdallaan, histogrammi auttaa
  • histogrammia voi  tutkia paitsi kamerasta niin myös  tietokoneelta kuvien tallennuksen jälkeen
  • histogrammin leveyssuunnassa liikkuva käyrä kertoo kuvan vaaleiden ja tummien sävyjen voimakkuuden kuvassa. Mitä enemmän käyrä on oikealla sitä enemmän kuvassa on kirkkaita kohtia, mitä enemmän käyrä on vasemmalla, sitä enemmän kuvassa on tummia sävyjä
  • mikäli histogrammissa on korkea piikki aivan oikeassa laidassa, kuvassa on joku ”puhki palanut” kohta eli ylivalottunut alue. Mitä leveämmin käyrä on oikeassa laidassa kiinni, sitä suurempi ylivalottunut  alue on
  • todettiin,  että histogrammin käyrä kertoo yhteenlasketun summan esim. tummista kohdista. Mikäli kuvassa on paljon pieniä tummia kohtia niin histogrammin käyrä on painottunut vasempaan laitaan vaikka kuva kokonaisuudessaan näyttäisikin  tarpeeksi valottuneelta. Tästä syystä histogrammiin ei voi yksistään luottaa vaan myös aistinvarainen arviointi tärkeää
  • histogrammista voi tutkia myös kuvan eri värien tasoa
  • säädettäessä yhtä asiaa kerrallaan oppii tietämään mitä kyseinen säätö vaikuttaa kuvaan
  • liikkeen pysäytys tapahtuu säätämällä valotusaikaa tarpeeksi  nopeaksi, puhutaan n.  1/125 s ajasta tai nopeammasta
  • jos kohde liikkuu suoraan kuvaajaa kohden, riittää liikkeen pysäytykseen lyhyempi aika ilman että kohteesta tulee  epäselvä. Jos liike tapahtuu kuvaajaan nähden sivusuunnassa, valotusaika täytyy säätää nopeammaksi

Kaikki kerholaisten  kuvat käytiin läpi ja tutkittiin niitä visuaalisesta- ja teknisestä näkökulmasta, lopuksi Pasi  Orrensalo antoi pienen makupalan omasta kuvaustavastaan näyttämällä isoa tulostettua kuvaa pojasta verkon takana. Koskettava kuva viitoitti oivallisesti tietä seuraavan kerhoillan aiheeseen ”Herkkyys”.

TOUKOKUU 19.5.2015

Eri kamera-asetusten vaikutus kuvaan + Lightroom

Kevätkauden viimeisenä iltana innokkaita kuvaajia kerääntyi paikalle 10 henkilöä, kauniin keväinen iltapäivä antoi hyvät puitteet toteuttaa suunniteltua ohjelmaa. Ilta alkoi aiheella AITA-näyttely, ensimmäinen askel kohti näyttelyä otettiin pyytämällä mahdollisimman monta mukaan näyttelykuvien valintaan. Lähes kaikki lupautuivat alustavasti tuomarointiin. Toivottiin myös, että saataisiin talkooporukkaa kuvien asetteluun, liimaamiseen pahveille ym. käytännön toimiin. Päätettiin, että kuvaajat tulostavat itse valituksi tulleet kuvat, annettavan koko-ohjeistuksen mukaan. Kuten aiemmin oli kerhon sivuilla ilmoitettukin, kuvia (max 4 kpl/kerholainen) sai lähettää toukokuun loppuun saakka kerhon omaan sähköpostiosoitteeseen: opintokerho.kameraseura@gmail.com. Kuvien valinta päätettiin suoritettavaksi 16.6, Galleriassa.

Ilta jatkui varsinaisen kerho-ohjelman mukaisesti. Kerholaiset jaettiin pareiksi ja heille arvottiin eri tehtäviä, joiden avulla kokeiltiin käytännössä alkuvuoden aikana opittua, mm. eri kokoisten aukkojen vaikutusta kuvaan, värilämpötilan säätöä mm. harmaakortin avulla jne. Lyhyen kuvausretken jälkeen kuvat ajettiin omille koneille missä niitä muokattiin kuvankäsittelyohjelmalla. Illan aikana saatiin monia hyviä kuvaus- ja käsittelyvinkkejä toinen toisiltamme, innostavaan iltaan oli hyvä päättää kevätkausi.

Suurkiitos Tekniikkakerhosta vierailevana asiantuntijana koko kevätkauden toimineelle Jari Mankiselle!

Opintokerhon toimitsijat Harri, Niku ja Krisse toivottavat aurinkoista kesää ja mielenkiintoisia kuvausretkiä kerholaisille, opintokerho kokoontuu jälleen syyskuussa!

KSK_2193 (640x436)

Huhtikuu 21.4.2015

Kuvankäsittely ja virheiden korjaaminen

Kerhoillan aluksi päivitettiin seuratuntemusta ja kerrottiin tulevasta Aita-näyttelystä. Yristysten myöntämistä eduista jäsenille on tietoa seuran nettisivuilla. Niku kertoi Aita-näyttelyn kulusta ja pystytyksestä. Toukokuun kokoukseen pyydettiin kerholaisia tuomaan omia mahdollisia näyttelykuvia mukaan.

Mukaan kerhoiltaan oli tullut 18 osallistujaa.

Aluksi käytiin läpi Adobe Lightroomin yleisiä ominaisuuksia ja ertyisesti kehitysosion (Develop)

Lightroom-Develop
Lightroom-Develop

säätömahdollisuuksiin. Jari vahvisti että kuva voi olla joko Jpeg-tai Raw-kuva, molemmille toimii samat kuvan perussäädöt. Raw-kuvassa on kuitenkin huomattavasti enemmän säätövaraa jota käyttää hyväksi.
Library väililehdellä helpotettiin muokattavien kuvien valintaa antamalla niille tähtiä tai ne voi luokitella värikoodeilla. Todettiin myös, että usealle kuvalle voi monistaa samat asetukset ja muokkaukset (myös kehitysosiossa) yhtäaikaisesti.
Develop-osiossa tutustuttiin linssin aiheuttamien pienten virheiden korjausvalintaan, esim. tynnyri-ilmiö (Lens Correction). Tämä Lens Profile Correction -toiminto ei ole käytettävissä kaikille objektiiveille.
Auto tone:lla ohjelma tekee automaattiset valotuksen korjaukset, Jari vinkkasi että sillä voi lähteä liikkeelle. Horisontti suoristettiin ja rajattiin kuva Crop-toiminnolla. Rajauksen voi tehdä joko vapaasti tai valiten kuvasuhde esim. 1:1 (neliö).
Auto Tone -valotussäädön jälkeen jatkettiin säätämällä muut Basic-säädöt: exposure ja highlights ensin. Säädettiin kontrastia ja korjattiin puhkipalaneita kohtia (whites-säätö). Kuvan tummia alueita säädettiin vastaavasti Shadows- ja Blacks-säätimillä. Valkotasapaino säädettiin viemällä pipetti kuvassa harmaaseen kohtaan jolloin kuvan valkotasapaino muuttui kokonaisuudessaan oikeaksi. Aina kuvissa ei löydy sopivaa harmaata kohtaa, jolloinka säätö tulee tehdä silmämääräisesti – edellytyksenä oikeille värisävyille on värikalibroitu näyttö.
Histogrammi (Lightroomin oikeassa yläkulmassa) on hyvä visuaalinen työkalu oikean valoisuuden arviointiin. Erityistilanteissa kuvatuissa kuvissa histogrammin osoittama valoisuus voi poiketa huomattavasti ”normaalista”, esimerkiksi yökuvat tai luminen maisema. Näissä erityistlanteissa ei myöskään Auto Tone toimi hyvin.
Curves-työkalulla sai näppärästi valittua kuvan eri alueet joihin vaikuttaa valoisuuden suhteen, todettiin että säätö on erinomainen esim. lumikuvissa. Usein kuitenkin perussäädöt (Basic) ovat riittäviä.
Tutustuttiin myös ”presettihin” (Presets) joka on kuin työkalupakki johon voi valita aina tehtävät suosikkisäädöt. Lightroomissa on joukko valmiiksi määriteltyjä presettejä ja niitä voi myös itse lisätä.
Tauon jälkeen muutettiin kuva mustavalkoiseksi B&W napista, sen jälkeen vielä tehostaen yksityiskohtia Lminanace värialuesäätimillä. HSL (hue saturation luminance) Saturation-työkalulla Jari väritti mustavalkokuvassa kukat jälleen värillisiksi, muun osan pysyessä harmaasävyisenä.
Detail-säädöissä tehtiin kohinanpoisto ja terävöitettiin kuvaa. Lens correctionissa korjattiin kuvan kuvakulmasta ja objektiivista aiheutuneita geometriavirheitä. Post crop-osuudessa lisättiin ja vähennettiin vinjetointia, todettiin että sitä voi käyttää myös tehokeinona. Kokeiltiin myös poistaa kuvasta häiritseviä yksityiskohtia (Spot Removal -työkalulla) – isot kuvaelementtein poistot ovat usein Lightroomissa hankalia.
Lopuksi Jari kertoi miten ryhmittää kuvia Collectioneihin.
Esimerkkityökaluna käytettiin Lightroomin versiota 4 ja todettiin, että uudempi versio 5 on joiltain osin selkeästi kehittyneempi.
Kerholaiset seurasivat ohjelman läpikäyntiä silmä tarkkana ja välillä kysymyksiä heitellen, Lightroom-ohjelman hyödyntäminen selvästi kiinnosti osallistujia.

Maaliskuun kokous 17.3.2015

Johdanto peruskäsitteisiin, osa 2.

Tässä osassa keskityttiin objektiivin aukon valintaan ja sen vaikutuksiin muun muassa syvyysterävyysalueeseen. Oikean valotuksen määrittämisessä käytiin läpi aukon ja suljinajan suhde. Esiteltiin kameroiden erilaisia valotukseen vaikuttavia säätöjä ja automaattiasetuksia: täysin manuaaliset asetukset, aukon esivalinta, suljinajan esivalinta ja automaattiasetukset.

Käytiin läpi erittäin tiivistetysti mitä tarkoittaa digikameroissa käsite RAW-kuva (raakakuva) eli RAW-kuvatiedostomuoto.
Yleisö osallistui aktiivisesti keskustellen ja kysymyksiä esittäen.
Esiintyjänä oli Jari Mankinen.

Tässä on linkki sivulle jossa Jarin esitys on toistaiseksi katsottavissa.

Illan aikana katsottiin yhtä kokoukseen tuotua valokuvaa ja keskusteltiin siitä. Kuvasta annettiin sekä postitiivista palautetta, että tuotiin esille joitakin mahdollisia kehitysideoita.

Helmikuun kokous 17.2.2015

Johdanto kuvailmaisuun ja sommitteluun

Laura Nissinen, TaM, esitti tiiviin johdannon valokuvailmaisuun.

Kiitokset Lauralle mielenkiintoisesta ja vilkkaan keskustelun herättäneestä esityksestä.

Illan päätteeksi katseltiin vielä muutamia osallistujien yö/iltakuvia ja keskusteltiin mahdollisista keinoista kehittää näiden teknistä laatua. Kun kuvatessa on mahdollista käyttää jalustaa,voi kameran herkkyyden tiputtaa pienemmäksikin, jolloinka muun muassa kuvan kohinan kanssa ei tarvitse tehdä niin paljon työtä jälkikäteen. Myös mahdollisimman suuri aukko on suositeltavaa, mikäli kuvassa ei ole kovin paljon kohteita eri etäisyydellä (suhteellisesti). Kaupungissa valosaaste sekä myös sekavalo (erilaiset valolähteet) aiheuttavat usein harmia, jota joutuu työläästi korjaamaan kuvankäsittelyohjelmassa.

Tammikuun kokous 20.1.2015

Johdanto peruskäsitteisiin, osa 1.

Käytiin läpi kamera- ja objektiivitekniikan perusteita: pikseli, resoluutio, objektiivin aukko ja polttoväli, suljinaika, kennon herkkyys (ISO-arvo), valkotasapaino ja muita kameran säätöjä.
Lisäksi annettiin vinkkejä kameran ja objektiivien valintaan – mitä ja miksi, mitä haluat kuvata.
Kokouksessa heräsi hyvää keskustleua ja nostettiin esille kysymyksiä. Toivottiin myös vähemmän teoreettista esitystapaa, joka jossain määrin huomioitiinkin jo kokouksen lopussa.

Esiintyjänä oli Jari Mankinen.

Tässä on linkki sivulle jossa Jarin esitys on toistaiseksi katsottavissa.

Esimerkkikuva

Kokouksessa otettu kuva, jonka Jari lupasi julkaista sellaisenaan muokkaamattomana sekä nopeasti muokattuna.

Muokkaamaton kuva: Herkkyys ISO 6400, sekavalo, Nikon D800, objektiivi 24-70/2.8, käytetty polttoväli 28 mm, aukko f/2.8, suljinaika 1/30 s
1 Muokkaamaton kuva:
Herkkyys ISO 6400,
hämärä sekavalo (halogeeni, projektori, tietokoneen näyttö),
Nikon D800, objektiivi 24-70/2.8,
käytetty polttoväli 28 mm,
aukko f/2.8, suljinaika 1/30 s

Perussäätöjä: valoisuutta ja kontrastia nostettu, valkotasapainoa korjattu ja värikkyyttä hieman lisätty,.
1 Perussäätöjä:
valoisuutta ja kontrastia nostettu, valkotasapainoa korjattu ja värikkyyttä hieman lisätty,.

Säädetty hieman lisää: kohinaa poistettu ja terävöintiä hieman muutettu ja kirkkautta lisätty. Otettu objektiivin profiili käyttöön (yleensä teen sen alussa).
3 Säädetty hieman lisää:
kohinaa poistettu ja terävöintiä hieman muutettu ja kirkkautta lisätty.
Otettu objektiivin profiili käyttöön (yleensä teen sen alussa).

Viimeistelynä rajattu kuvaa.
4 Lopuksi ainoastaan rajattu kuvaa.
Kaikki artikkelit