Yki Hytösen 100 vuotta Kameraseuraa -kirjaprojekti

Kirjoitettu 17.5.2021

Eräänä maaliskuisena iltapäivänä 2017 soi puhelin. Soittaja oli Tuomo-Juhani Vuorenmaa Mustasta taiteesta. Hän kysyi, olisinko kiinnostunut kirjoittamaan Kameraseuran 100-vuotishistorian. Olin, erittäin. Kameraseura oli kääntynyt Vuorenmaan puoleen ja hän sai tehtäväkseen selvittää, kuka voisi olla sopiva tekijä. Asiasta oli joskus aikoinaan ollut puhetta Kameraseurassa, joten täysin odottamaton yhteydenotto ei ollut, mutta se tarkoitti, että Kameraseura oli nyt lähtenyt asiassa liikkeelle. Kyseessä oli unelma-projekti. Olin aiemmin kirjoittanut kymmenkunta historiaa, työskennellyt parissa museossa valokuvakokoelmissa ja ollut kameraseuratoiminnassa mukana erilaisissa tehtävissä valtakunnallista liittoa myöten. Saatoin siis hyvällä omallatunnolla todeta, että olin valmis, varsinkin kun olin ollut vuodenvaihteesta ilman töitä.

Historian tuli ilmestyä juhlavuonna 2021, joten projekti käynnistyi hyvissä ajoin. Tavoitteeksi tuli noin 200-sivuinen, runsaasti kuvitettu opus. Työt tapahtuivat oikeastaan kolmessa vaiheessa. Olin jo ennen projektin varsinaista käynnistymistä muutaman vuoden aikana haastatellut parikymmentä vanhempaa kameraseura-aktiivia muistitietokeruuna. Ajatuksena oli, että haastatteluista olisi myöhemmin hyötyä, mutta mitään päätöstä historiasta ei vielä ollut. Kun sain apurahan keväällä 2017, tein sen turvin tiiviin rupeaman kesän yli, minkä jälkeen muut kiireet veivät toisaalle. Pääosa työskentelystä tapahtui loppukesästä 2020 kevääseen 2021, josta enimmän ajan olin Kameraseuran palkollisena. Sain silti vapaat kädet edetä kirjoittamisen kanssa alkuperäisen suunnitelmani mukaisesti.

Projektissa oli kaksi suurta savottaa. Kirjaan tuli pitkä tekstiosio ja paljon valokuvia. Molemmat vaativat oman paneutumisensa. Kirjallisessa aineistossa ydin oli niissä asiakirjoissa, joita Kameraseuran toiminta oli vuosikymmenten varrella synnyttänyt maksukuiteista ja lehti-ilmoituksista pöytäkirjoihin ja seuran julkaisemien aikakauslehtien vuosikertoihin. Kukin niistä toi oman näkökulmansa tarinaan. Lisäksi oli käytävä läpi paljon muita lehtiä ja kirjallisuutta. Niistä sukeutuivat vähitellen suuret linjat ja tarina Kameraseurasta yhteisönä.

Entä sitten valokuvat? Niitä tarvittiin kahdenlaisia, seuran toiminnasta kertovia ja toisaalta jäsenten visuaalisia taidonnäytteitä harrastuksestaan. Jos kirjallisen aineiston kerääminen oli lähinnä omissa käsissäni, visuaalisen aineiston hahmottuminen tapahtui enemmän yhteistyössä Vuorenmaan kanssa. Tein enimmäkseen seuran kuvakokoelmien perusteella ehdotuksia, joita Vuorenmaa rikasti aivan oleellisesti omalla työpanoksellaan. Kirjan toteutuminen oli tietysti tulosta monen muunkin ansiokkaasta työpanoksesta, mutta kaikkien mainitsemiselle ei ole tässä tilaa. Kiitokset löytyvät kirjasta.

Historia syntyi suurimmaksi osaksi pandemian rajoitusten aikana. Vaikka kaikkien aineistojen äärelle ei ollutkaan vapaata pääsyä, enimmät esteet olivat voitettavissa. Digitaaliset aineistot ja internet-yhteydet auttoivat voittamaan fyysisiin olosuhteisiin kohdistuneet haasteet mitä valokuviin tulee, ja Kameraseura salli sen arkistoaineiston tutkimisen kotioloissa. Kirjallisuutta löytyi kaupunginkirjastosta, Museovirastosta ja Suomen Kirjallisuuden Seurasta.

Koska tein työt enimmäkseen kotona tämän kevään pandemia-rajoitukset eivät juuri häirinneet päivittäistä työskentelyä. Sen sijaan pandemia itse kyllä teki sen: siinä vaiheessa kun olisi pitänyt aloittaa loppurutistus, sairastin covidin ja menetin puolitoista viikkoa tehokasta työaikaa. Viimeisen kuukauden jokaisesta päivästä tuli siksi työpäivä. Lykkäys aiheutti lisäkiirettä myös muille projektin kanssa työskennelleille, mutta kiitos heidän venymisensä, kirja ilmestyi toukokuussa, kuten oli suunniteltukin. Kun uunituoreen teoksen saa pideltäväksi, hetki vetää suupielet hymyyn. Se on siinä!

-Yki Hytönen

Kirja tulee myyntiin tiistaina 18.5.2021 verkkokauppaan!