Naturan 2018 tapaamisten muistiot
27.11.2018 Arno Rautavaara / Vuoden luonto- ja ympäristökuvaajakilpailu
Naturalla oli kunnia saada Arno Rautavaara vieraakseen. Arno on eläkkeellä oleva tietokirjatoimittaja, luontokuvaaja ja Suomen luonnonvalokuvaajat ry:n perustaja- ja kunniajäsen. Arnon esityksen nimenä oli ”Huippuvuorilta Etelämantereelle”. Saimme siis nähtäväksi kuvia ja kertomuksia maapallon pohjoisimmilta ja eteläisimmiltä alueilta.
Arno aloitti esityksensä Huippuvuorilta, jossa hän on käynyt monia kertoja viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Kiehtovien kuvien lisäksi Arno osasi tarinan kertomisen taidon. Hän muisti kaikkien kuvattujen eläinten tarkat lajit, samoin kuin paikkojen ja henkilöidenkin nimet. Monipuolisen linnuston, mursujen, naalien, valaiden ym. lisäksi saimme nähtäväksemme myös niitä itseään eli jääkarhuja. Draamaltakaan hän ei reissuilla ole selvinnyt. Eräällä reissulla Arnon kamerakalusto kastui jääseinämän romahtamisen aiheuttaman hyökyaallon seurauksena. Luontokuvaus ei siis ole aina vaaratonta touhua kun liikkuu itselleen tuntemattomassa ympäristössä.
Yli kuukauden risteily Etelämantereelle oli ollut Arnolle ikimuistoinen kokemus. Se oli ainutkertainen tilaisuus nähdä ja kuvata albatrosseja, valaita, hylkeitä, pigviinejä yms. Sää suosi eivätkä kovin pahat myrskyt haitanneet matkaa. Kuvausretkikunta oli hyvin monikansallinen ja Arno toimi suomalaisten kuvaajien vetäjänä matkalla. Risteilyllä poikettiin myös yksittäisillä saarilla matkalla Etelämantereelle, kuten kuuluisalla Elefanttisaarella. Eläinten kuvaamiseen maailman laidalla ei tarvinnut jättipitkiä objektiiveja koska siellä eläimet eivät osaa pelätä ihmistä. Ne voivat tulla suorastaan lahkeeseen kiinni, joten lähikuvia sai melko helposti.
Mielenkiintoa Arnon matkoja ja kuvia kohtaan tuntui olevan, koska yleisöstä esitettiin kysymyksiä tämän tästä. Arnolle suuri kiitos kun hän tuli vieraaksemme ja saimme nähdä vaikuttavia kuvia paikoista, joissa harvempi on päässyt käymään. Kuvia ja tarinoita maailman äärilaidoilta oli saapunut seuraamaan 20 henkilöä.
Vuoden luonto- ja ympäristökuvaajakilpailu 2018
Kilpailuun osallistui 12 kuvaajaa kukin 5 kuvan kokoelmalla. Kokoelman tulee osoittaa kuvaajan monipuolista luonto – ja ympäristökuvauksen osaamista. Kilpailun tuomarina toimi Arno Rautavaara. Arno kertoi, että kokoelmista nousi pari kolme muiden yläpuolelle, joista hän sitten lopullisen voittajan valitsi. Voittokokoelmassa Arnoa kosketti muutamien kuvien vahva kantaaottavuus, joka edesauttoi valintaa. Samoin parhaaksi yksittäiseksi kuvaksi nousi heti ensi katsomisella pari kuvaa, joista rantakäärme valikoitui voittajaksi. Arno kommentoi ja antoi palautetta kaikista kilpailuun osallistuneista kokoelmista.
Vuoden 2018 luonto- ja ympäristökuvaaja on:
Antti Sorva kokoelmalla ”Luonnollista, mutta myös ihmisen aiheuttamaa”
Kilpailun paras yksittäinen kuva:
”Hiljainen tarkkailija” – Ari Komulainen
Linkki kilpailussa palkittuihin kuviin
Onnea Antille ja Arille sekä kiitos kaikille kilpailuun osallistuneille kuvaajille.
23.10.2018 Antti Haataja / Hilin muistokilpailu kuvasarjoille
Naturalla oli ilo saada vieraakseen Antti Haatajan. Hän on tietokirjailija ja valokuvaaja, jolta ilmestyi viime syksynä kirja ”Pohjoinen – Jälkemme maailman laidalla”. Kirjassa hän kuvaa Lapin herkkää luontoa ja ottaa kantaa ihmisen vaikutukseen sen monimuotoisuudelle. Syksyllä Helsingin Sanomissa oli tuosta kirjasta iso juttu.
Antti on viettänyt viime vuosina lähes parisataa päivää vuodessa pohjoisen erämaissa luontoa kuvaten ja tarkkaillen. Hän kertoi meille, kuviaan samalla näyttäen, miten ihmisen vaikutus on muuttanut pohjoisen luontoamme enemmän kuin osaamme kuvitellakaan. Ilmastonmuutos näkyy jo nyt hyvin merkittävästi luonnossamme, erityisesti pohjoisessa. Samoin ihmisen toiminnalla on suuri vaikutus pohjoisen eläimistöön.
Suomessa ei ole enää juurikaan laajoja koskemattomia erämaita ja metsiä. Suomen metsät ovat hyvin pirstaloituneita, joka on esim. johtanut osaltaan metsäpeuran katoamiseen lähes kokonaan maastamme. Pohjoisessa porotalous taas on johtanut siihen, että isoja petoja ei siellä suvaita. Tämä taas on lisännyt esim. kettujen määrää. Ketut taas ajavat naalit yhä pohjoisemmaksi. Suomesta naali on jo lähes sukupuutossa. Viimeisin varma pesintä on yli 20 vuoden takaa. Myös ilmaston lämpeneminen osaltaan siirtää lajeja kohti jäämeren rantaa ja mahdollista sukupuuttoa. Muutokset ovat jo todellisia ja suurempia kuin tajuammekaan.
Kuvatessaan erämaissa eläimiä, Antti ei käytä piilokojuja vaan kuvaan niitä niin läheltä kuin eläimet sallivat hänen tulla. Ainoastaan arkaa tunturipöllöä kuvatessa hän käytti liiketunnistinta. Komeisiin kuviin suhtautui vieläkin voimakkaamin, kun tiesi katsovansa luonnostamme tulevaisuudessa katoavia lajeja, kuten naalia ja tunturipöllöä. Jotain tulisi tehdä pian eikä joskus tulevaisuudessa. Se oli Antin tärkeä viesti.
Kiitokset Antille vieraaksemme tulemisesta. Antin esitystä oli tullut katsomaan 20 henkilöä.
Hilin muistokilpailu kuvasarjoille
Hili Raviniemen muistokilpailuun otti osaa 9 kuvaajaa 17 eri kuvasarjalla. Kilpailuun sai osallistua enintään kahdella luonto ja ympäristöaiheisella vähintään kolmen kuvatiedoston sarjalla. Kilpailun tuomarina toimi vieraamme Antti Haataja. Antti kommentoi kilpailuun osallistuneita kuvasarjoja ja kertoi, että voitto oli lopulta pienestä kiinni.
Kilpailussa palkittiin seuraavat kuvaajat ja kuvasarjat:
Voittaja: Ari Komulainen kuvasarjalla ”Pinnan alla” (3 p.)
Jaettu 2. sija: Marit Henriksson kuvasarjalla ”Sumu saapuu Stadiin” (1 p.)
Jaettu 2. sija: Eero Hauta-aho kuvasarjalla ”Pähkinähakin päivä” (1 p.)
Jaettu 2. sija: Paula Lehtimäki kuvasarjalla ”Kuvajaisia silakkamarkkinoilla 1 – 4” (1 p.)
Kunniamaininta yksittäiselle kuvalle: Juhani Visavuori kuvalle ”Naamiointi” kuvasarjasta ”Perhoset”
Kunniamaininta yksittäiselle kuvalle: Tiina Pohjanpelto kuvalle ”Syksy” kuvasarjasta ”Luodon vuosi”
Linkki kilpailussa palkittuihin kuviin
Onnittelut kaikille palkituille! Kiitos myös muille kilpailuun osallistuneille kuvaajille.
25.9.2018 Lassi Ritamäki
Naturan syyskuun vieraaksi saapui Espoolainen luontokuvaaja Lassi Ritamäki. Lassin esityksen aiheena oli ”Maisemia ja yksityiskohtia pääkaupunkiseudun luontokohteista”. Ajatuksena oli näyttää, ettei aina tarvitse lähteä pohjoiseen tai kauas ulkomaille saadakseen otettua vaikuttavia luontokuvia.
Esityksen perusteella vaikuttavia kuvia pystyy todellakin ottamaan ihan lähiympäristöstä, kunhan vain on silmää nähdä hienoja kokonaisuuksia sekä mielenkiintoisia yksityiskohtia. Ja Lassilla tuota silmää todellakin näyttää olevan. Kuvat olivat häikäisevän hienosti sommiteltuja. Ne oli otettu juuti oikeaan aikaan, sopivassa sääolosuhteessa, oikeasta kuvakulmasta eikä niissä ollut mitään ylimääräistä häiritsemässä kokonaisuutta.
Lassi kertoi, että mitä huonommat sääolosuhteet ovat sitä paremmat olosuhteet ovat hienojen kuvien saamiselle. Sumussa, sateessa, lumisateessa, aamuhämärässä, iltahämärässä, kylmien pakkasaamujen merisavussa. Niistä ovat vaikuttavat kuvat tehty, ainakin Lassin osalta. Jos haluaa hyödyntää näitä olosuhteita, ei saa jäädä kodin lämpöön kun sää huononee.
Näimme kuvia mm. Nuuksiosta, Porkkalanniemestä, Nurmijärveltä, Mustavuorelta. Koska meillä ei ollut kuvakilpailua tällä kertaa, jatkoi Lassi kuviensa näyttämistä vielä kahvitauon jälkeenkin. Tällä kertaa näimme kuvia ulkomailta eli Islannista ja Färsaarilta. Kuvien taso pysyi yhä vaikuttavalla tasolla niissäkin.
Suuret kiitokset Lassille vierailusta. Hänen esityksensä oli osoitus siitä kuinka merkityksellinen asia kuvien oikeanlainen sommittelu on. Paikalle oli saapunut 22 osanottajaa.
12.5.2018 Kuvausretki Vallisaareen
Parempaa säätä ei olisi voinut tilata Naturan kuvausretkelle Vallisaareen. Valoa ja lämpöä riitti, vain merellä ja rannalla kävi vilpoisampi tuulenvire. Naturassa päätettiin, ettei aina homehduta sisätiloissa vaan mennään välillä ulos kameran kanssa ja paikaksi valikoitui Vallisaari. Kaikki kun eivät vielä ole siellä käyneet. Kesämökit ja äitienpäiväviikonloppu saattoi hieman verottaa osanottoa, mutta lähtölaiturille saapui sentään 7 osallistujaa. Heistä 5 ei ollut aikaisemmin Vallisaaressa käynyt.
Enemmistö ryhmästä viihtyi saarella yli 6 tuntia eli kuvattavaa löytyi yllin kyllin. Osassa puista oli jo pienet lehdet, mutta ne eivät vielä peittäneet mahtavien lehtipuiden upeita mielikuvituksellisia muotoja. Ympäri saarta ja polun vartta oli valkoisenaan valtavia valkovuokkomeriä. Näköalapaikoilta näki kauas merelle ja Suomenlinnan yli koko Helsingin horisontin. Eläimistöstä kameran kennolle ikuistettiin mm. sisilisko, sammakoita, rantakäärme, pesivä kyhmyjoutsenpariskunta ja muita lintuja. Perhosia lenteli myös jonkin verran.
Erityistä kuvausohjelmaa oli tarjolla Suomenlinnan 100-vuotisjuhlien merkeissä. Juhlien takia ammuttiin Vallisaaren rannalta tykeillä 21 kunnialaukausta kun Suomenlinnassa nostettiin juhlaliputus salkoon. Pääsimme aitiopaikalta näkemään ja kuvaamaan tykkien laukaukset. Bonuksena kunnialaukausten jälkeen Kustaanmiekansalmen läpi purjehti puinen perinnepurjelaiva eli kaljaasi Astrid koko komeudessaan eli purjeet käytössään. Näky oli vaikuttava.
Kahvihammasta helpotettiin Torpedolahden kahvilassa ja sieltä enemmistö jaksoi vielä käydä tutustumassa Kuninkaansaareen. Lopulta illempana Kauppatorin rannassa oli varsin tyytyväisiä kuvaajia. Kiitos kaikille osallistujille hyvästä ja mielenkiintoisesta seurasta.
24.4.2018 Timo Knuutinen: Kasvikuvaajan tarinoita / Kuvaparikilpailu
Naturan huhtikuun tapaamisessa sukellettiin Timo Knuutisen häkellyttävän hienojen kasvikuvien maailmaan. Timolla on kolmenkymmenen vuoden kokemus kasvikuvaamisesta ja sen kyllä huomasi. Ammatikseen hän kuvaa mm. asuntoja ja autoja, mutta kasvien kuvaaminen on yksi hänen harrastuksistaan. Muutamia vuosia sitten ilmestyi kirja Santahaminan luonnosta. Timo oli yksi Santahaminassa kuvaamassa käyneistä kirjan tekijöistä.
Ilta aloitettiin katsomalla kuvia dia-aikakaudelta. Timo oli tuonut oman diaprojektorin mukanaan. Diojen värisävyt olivat kauniin pehmeitä, sellaisia ei useinkaan näe nyt digi-aikakaudella. Dioja kuvatessa Timo oppi kuvien oikeanlaisen valottamisen ja se taito on säilynyt. Hän miettii tarkkaan valotusta, kuvakulmaa ja taustaa ennen kuin alkaa kuvaamaan. Taustan merkitys kasvikuvauksessa on suuri ja siitä Timo yrittää aina saada mahdollisimman mielenkiintoisen. Ei täysin sumea vaan jotain mielenkiintoisia hahmoja ja valopalloja tuomaan sinne lisää mielenkiintoa.
Makroa Timo käyttää harvoin. Hän käyttää kasvikuvaamiseen useimmin teleobjektiivia. Eniten hän on käyttänyt 70-200 mm teleä. Kuvien perusteella teleobjektiivi toimii todella hyvin kasvien kuvaamiseen, kunhan vain osaa hyödyntää objektiivia oikealla tavalla. Se on kokeilemisen arvoinen asia.
Diojen jälkeen siirryttiin digiaikaan ja mitä lähemmäs nykyaikaa lähestyttiin, sitä kokeilevammaksi kuvien tyyli muuttui. Mielenkiinto pysyy paremmin korkealla, kun haastaa itseään kokeilemaan hieman vaikeampia kuvakokonaisuuksia, Timo kertoi.
Timon esitystä oli saapunut seuraamaan 18 henkilöä. Kiitos Timolle mielenkiintoisesta esityksestä ja upeista kuvista sekä hyvistä kuvausvinkeistä.
Kuvaparikilpailu
Kuvaparikilpailun aiheena oli ”Kasvit ja sienet” ja tuomarina toimi illan vieraamme Timo Knuutinen. Kuvapareja kilpailuun saapui 15 kappaletta. Timon mielestä kuvaparikuvien tulisi yhdessä katsottaessa kertoa enemmän kuin mitä jos niitä katsoisi yksittäisinä kuvina erikseen. Timo pohti myös, että olisi mielenkiintoista, jos Vuoden luontokuvakilpailussa olisi mukana kuvaparisarja.
Kuvaparikilpailun tulokset:
1. sija: Paula Lehtimäki: ”Torvet” (3 p.)
2. sija: Paula Lehtimäki: ”Trientalis europaea” (2 p.)
3. sija: Marit Henriksson: ”Lempipuuni Stadissa” (1 p.)
Linkki kilpailussa palkittuihin kuviin
Onnea palkituille ja kiitos kaikille kilpailuun osallistuneille! Kiitos myös Timolle kilpailun tuomaroinnista.
27.3.2018 Pekka Lehtonen: Merimaisemia – ja lintuja / Haastekilpailu
Pekka Lehtonen tuli vieraaksemme esittelemään millaisena hän näkee maailman kameran linssin kautta. Pekalla oli myös samaan aikaan Kameraseuran Eerikinkadun tiloissa valokuvanäyttely ”Merimaisemia ja -lintuja”.
Pekka on intohimoinen veneilijä ja se näkyi myös hänen kuvissaan. Hän esitteli kuviaan eri aihepiirien kautta. Eri vuodenajat, sumu, linnut, heijastukset vedessä, maisemat. Purjeveneellä liikkuessaan hänellä on aina kamera isolla teleobjektiivilla varustettuna käyttövalmiina veneen kannella yllättäviä tilanteita varten. Pekka kertoi, että lintuja pystyy lähestymään niitä säikäyttämättä, katselemalla muualle kuin lintuihin. Olemalla kuin ei niitä huomaisikaan ja vasta sopivan lähellä kääntyy varovasti niitä kohti.
Viimeisinä kuvina saimme nähdä luontokuvaa hieman kauemmista kohteista eli avaruudesta. Pekalla on tähtikaukoputki, johon pystyy laittamaan järjestelmäkameran kiinni. Kaukoputki myös seuraa kokoajan maapallon liikettä eli sillä voi kuvata hyvin kaukaisia kohteita pidemmilläkin valotusajoilla. Näimme mm. Andromedan galaksin täyttävän koko kuvan ja upeita tähtisumuja.
Pekan esitystä ja illan kilpailun tuloksia oli saapunut seuraamaan 31 henkilöä. Suuret kiitokset Pekalle esityksestä ja kilpailun tuomaroinnista.
Haastekilpailu
Haastekilpailuun oli kutsuttu seuraavat kamerakerhot:
Kameraseura (KS), Amatörfotografklubben i Helsingfors (AFK), Hyvinkään Kameraseura (HK), Kara-Kamerat (KK), Laajasalon Valokuvaajat (LV), Olarin Kamerat (OK), Soukan Kamerat (SK), Tapiolan Kamerakerho (TK), Vantaan Fotokerho (VFK) ja Vihdin Kameraseura (VKS).
Haastekilpailun teemana on ”Lähiluonto”. Kilpailun tuomaroi tällä kertaa Pekka Lehtonen. Pekka korosti heti aluksi ennen tuloksien julkaisemista, että tuomaroinnissa on aina kyse mielipiteistä ja tämä on vain yhden henkilön mielipide. Kilpailuun osallistui kaikkiaan 41 kuvaajaa kahdeksasta eri kamerakerhosta. Kuvia he lähettivät kilpailuun 123 kappaletta. Kuvia ja osallistujia oli hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna, mutta meni näidenkin kaikkien kuvien läpi katselemiseen mukavasti aikaa.
Vuoden 2018 Haastekilpailun tulokset:
| Seura: Vantaan Fotokerho (VFK) Kameraseura (KS) Olarin Kamerat (OK) Tapiolan Kamerakerho (TK) Amatörfotografklubben i Helsingfors (AFK) Hyvinkään Kameraseura (HK) Kara-Kamerat (KK) Laajasalon Valokuvaajat (LV) Soukan Kamerat (SK) Vihdin Kameraseura (VKS) |
Pisteet: 21 17 8 5 4 0 0 0 0 0 |
| Sijoitus: 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 KM KM |
Kuvan nimi: Piilossa sienen alla Yhtä jalkaa Lennä lennä… Haikara ja monta kurkea Lehtopöllön poikaset Aamun harmonia Tuiskua Töölönlahdella Onko huomenna pouta? Mustarastaat pihalla Helmeilevää Särö Laituri |
Kuvaaja: Kai Hypén Vesa Greis Pentti Sipi Eero Hauta-aho Reima Flyktman Jarmo Mäki Marit Henriksson Eurika Balsyte-Ojakoski Timo Leppäharju Jari Mankinen Lassi Ritamäki Juhani Visavuori |
Seura: VFK KS OK KS VFK VFK AFK TK TK KS KK LV |
Pisteet: 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 0 |
Linkki kilpailussa palkittuihin kuviin
Natura onnittelee voittajia ja kaikkia kilpailussa menestyneitä tasapuolisesti. Kiitokset myös kaikille kilpailuun osallistuneille kuvaajille. Teidän vuoksenne tästä tuli mielenkiintoinen ja monipuolinen kilpailu.
Tilaisuudessa päätettiin myös ensi vuoden haastekilpailun teema.
Vuoden 2019 haastekilpailun teema on ”Varjo”.
27.2.2018 Lisse Tarnanen ja Jarmo Latva: Kuvia ja tarinoita Suomen käärmeistä
Käärmeet aiheuttavat valitettavan monissa ihmisissä voimakkaita pelko- ja inhoreaktioita, vaikka ihmisellä ei välttämättä ole minkäänlaista kokemusta käärmeistä. Ikävät reaktiot ovat osin opittua, osin tietämättömyyttä ja tutkitusti sitä myös osin kannetaan mukana geeneissä. Reaktiot voivat johtaa joko haluun paeta tai tappaa eläin. Tappaa eläin vain sen takia, että pelkää sitä tai että se on inhottava. Kyllä koiratkin voivat purra, mutta ei kukaan niitä sen takia ala tappamaan varmuuden vuoksi. Pelko, tietämättömyys ja uskomukset ovat todella huono yhdistelmä.
Natura päätti jakaa tietoa ja hälventää vääriä uskomuksia Suomen käärmeistä kutsumalla illan vieraiksi Lisse Tarnasen ja Jarmo Latvan. Heillä on todella pitkä kokemus matelijoista ja he ovat myös tehneet yhdessä kirjan: ”Suomen käärmeet ja liskot”. Tiedon levittäminen auttaa toivottavasti vähentämään pahimpia pelkoja noita upeita ja kiehtovia eläimiä kohtaan. 23 henkilöä oli rohjennut saapua paikalle oppimaan käärmeiden elämästä ja ehkä kohtaamaan myös pelkojaan.
Suomen kolmesta käärmelajista vain yksi on myrkyllinen eli kyy. Eikä kyy pure huvikseen. Se käyttää myrkkyä ruuan hankintaan ja myrkyn valmistamiseen kuluu energiaa. Joten turhaa puremista sen kannattaa välttää. Kyy pureekin lähinnä vain säikähtäessään tai kokiessaan olevansa uhattuna. Muista Suomen käärmeistä rantakäärme syö saaliinsa elävänä ja Ahvenanmaalla elelevä kangaskäärme taas kuristaa saaliinsa. Sitten Suomesta löytyy vielä se jalaton lisko eli vaskitsa, jota valitettavasti väillä luullaan käärmeeksi ja saattaa sen takia menettää henkensä.
Lisse ja Jarmo kävivät yksitellen läpi käärmelajit. He kertoivat miten ne tunnistaa toisistaan ja millaisia niiden elintavat ovat sekä millaisessa ympäristöissä ne viihtyvät. Esityksen todella runsas ja monipuolinen kuvitus auttoi erottamaan käärmeet toisistaan sekä valaisi sukupuolien välisiä eroja. Esityksen loppupuolella meille esiteltiin Suomessa elävät liskolajit, joita oli yllättävän monta. Saimme myös vinkkejä matelijoiden kuvaamiseen.
Jarmo oli erityisen tyytyväinen siihen, että paikalla ollut yleisö oli aktiivista ja kyseli sekä kertoi omia kokemuksiaan matelijoista. Illan loputtua tuli positiivista palautetta siitä, että aihe oli ollut erityisen kiinnostava sekä hyvistä esiintyjistä ja esityksestä. Tällaista palautetta oli ilo saada. Kiitokset vieraille Lissella ja Jarmolle mielenkiintoisesta illasta.
Helmikuun tapaamisessa ei järjestetty kilpailua.
23.1.2018 Tea Karvinen: Kansallispuistot – Maamme luonnon helmet / Peruskuvakilpailu
Tea Karvinen saapui luoksemme esittelemään kaikki Suomen kansallispuistot. Häneltä ilmestyi viime syksynä kirja ”Kansallispuistot – Maamme luonnon helmet”. Kirja on ollut melkoinen menestys – siitä on otettu jo neljä painosta. Tuota kirjaa varten Tea vieraili vuosina 2010 – 2017 useita kertoja kaikissa kansallispuistoissamme ja vietti aikaa niissä liki 730 päivää. Urakka ei päättynyt kirjan julkistamiseen vaan markkinointikiireet ovat jatkuneet näihin päiviin asti. Onneksemme Tea oli Helsingissä käymässä ja jaksoi tulla vieraaksemme. Tea Karvinen on ammatiltaan luontokuvaaja, toimittaja, lehtikuvaaja ja kuvajournalisti.
Esityksessä Tea kävi läpi kaikki 40 kansallispuistoamme alkaen Pallas-Yllästunturista ja päättyen Itäiseen Suomenlahteen. Saimme kuulla niiden erikoisuuksista, paikoista joissa kannattaisi poiketa ja missä on upeita taukopaikkoja. Tea kertoi lisäksi, minkälaisiin ihmisiin hän oli projektin myötä päässyt tutustumaan. Hän mm. vaelsi Itäkairan prinsessan eli Sirkka Ikosen (77 vuotias) seurassa muutamia päiviä Urho Kekkosen kansallispuistossa. Ikonen menee joka vuosi yksin vaeltamaan useaksi viikoksi Itäkairan erämaihin.
Lisäksi saimme kuulla hieman taustoista kirjan teon takana ja mitä kaikkea pitkä projekti on vaatinut. Hengenlähtökin oli kerran lähellä, kun hän hiuksen hienosti kerkesi kaatuvan tykkylumisen kuusen alta pois. Kamera ja jalusta kyllä jäivät alle, mutta eivät ihme kyllä menneet rikki. Tealta kyseltiin mm. millaisella kamerakalustolla hän vaelluksilla oli liikkeellä. Samoin udeltiin hänen kuvankäsittelytyövaiheitaan.
Kansallispuisto – kirjan tarkoitus on Tean mukaan kannustaa ja innostaa lukijoita lähtemään luonnon helmaan viettämään aikaa ja tutustumaan luontoon. Hienon ja mielenkiintoisen esityksen vaikutus oli sama eli se herätti kiinnostuksen mennä tutustumaan itselleen hieman tuntemattomampiinkin kansallispuistoihin. Tea päätti osuutensa vaikuttavaan 12 minuuttiseen multimedia-esitykseen kansallispuistoista.
Tean esitystä oli saapunut kuulemaan sekä katsomaan hänen upeita kuviaan 30 Naturalaista. Paikalla oli monia, jotka eivät ole aikaisemmin Naturan tilaisuuksissa käyneet.
Peruskilpailu kuvatiedostoille
Kilpailuun otti osaa 13 kuvaajaa 36 kuvalla. Tällä kertaa kilpailun raatina toimi paikalla ollut yleisö, koska Tea Karvinen ei kerennyt työkiireittensä takia kilpailukuvia ennakkoon katsomaan. Kukin paikalla olija sai antaa pisteitä kolmelle eri kuvalle. Parhaalle 3 pistettä, toiselle 2 pistettä ja kolmannelle 1 pisteen. Ääntenlaskun aikana Tea kommentoi kaikkia kilpailukuvia. Hän pohti miten niistä olisi ehkä saanut vieläkin parempia. Eniten hän kommentoi kuvien rajausta ja sommittelua. Saimme paljon vinkkejä, miten kuvan kohdetta saisi paremmin ja selkeämmin tuotua esille.
Kilpailussa palkitut kuvat:
Jaettu 1. sija: Paula Lehtimäki: ”Jään muotoja” (2 p.)
Jaettu 1. sija: Eero Hauta-aho: ”Statue” (2 p.)
2. sija: Ari Komulainen: ”Viimeinen kimallus” (1 p.)
3. sija: Saija Piiroinen: ”Shadow of an Ant” (1 p.)
Linkki kilpailussa palkittuihin kuviin
Onnittelut kaikille palkituille ja kiitos kilpailuun osallistuneille! Kilpailun taso oli korkea. Suuret kiitokset Tea Karviselle, kun hän jaksoi kiireiltään vieraaksemme tulla sekä kilpailukuvia kommentoida.