Alastomuus valokuvassa – paneelin anti ja tallenne
Kirjoitettu 25.5.2023
Kameraseura ry järjesti 16.5. Kaapelitehtaalla paneelikeskustelun, jonka aiheena oli “Alastomuus valokuvassa”. Panelisteina olivat amatöörivalokuvauskentän tunteva valokuvaaja ja valokuvauksen opettaja Jussi Aalto, taidehistorian dosentti ja kuvataiteilija Harri Kalha, valokuvaaja ja kuvataiteilija Tero Puha sekä ammattikuvaaja, muun muassa boudoir-kuvausta tekevä Sonja Siikanen.
Sysäyksen tilaisuuden järjestämiselle antoi Kaapelitehtaalla Kameraseuran Galleria Westissä maaliskuussa esillä ollut nudekuvanäyttely, joka herätti paljon keskustelua ja nousi iltapäivälehtienkin otsikoihin. Kaikille avointa paneelia seurasi lähes satapäinen yleisö, enemmistö Teamsin kautta etänä. Linkki paneelin tallenteeseen löytyy artikkelin lopusta.
Tilaisuuden juonsivat Leena Saarela ja Yki Hytönen, joiden aloituspuheenvuorojen jälkeen panelistit valaisivat omin sanoin ja kuvin tulosuuntaansa illan teemaan. Niiden jälkeen keskustelu eteni viiden aiheen kautta, jotka pohjustettiin lyhyesti.
Aluksi pyydettiin panelisteja luonnehtimaan alastonkuvausta otsikolla ”Taidetta, pornoa vai jotain muuta?” Todettiin että rajanveto taiteen ja pornografian välillä on ikuisuuskysymys, johon on mahdotonta saada lopullista vastausta. Kiinnostavampana pidettiin sitä, mihin aiemmin pornografiaan julkisuudessa suunnattu moraalipaniikki nykyään suuntautuu. Lisäksi keskustelijat pohtivat, mikä tekee valokuvaajasta taiteilijan ja mikä on kauneuden ja rumuuden suhde valokuvassa ja mikä määrittää kauneuden.
Seuraavaksi kysyttiin, onko valokuvaajan taustoilla merkitystä sille, miten hänen valokuviaan tulisi lukea. Keskustelussa tuli esiin, että toisaalta valokuvaaja tuo väistämättä mukanaan omat yhteiskunnalliset sidoksensa, kuten sukupuolen, iän tai yhteiskuntaluokan. Sillä on merkitystä, kun kuvaaja edustaa toista viiteryhmää kuin kuvattava. Keskustelussa todettiin myös, että viiteryhmän ei pitäisi olla peruste kieltää kuvaamista.
Kolmantena aiheena oli kuvaajan ja kuvattavan välille muodostuva valta-asema. Huomautettiin, ettei valta-asema koske pelkästään kuvaajan valtaa työskentelytilanteessa vaan myös yhteiskunnallisia rakenteita, jotka tulevat taustalta mukaan. Keskustelijoiden mukaan valta-aseman olisi otettava huomioon työskentelyssä esimerkiksi noudattamalla turvallisen tilan periaatteita ja ja tiedustelemalla kuvattavan suostumusta. Tuli myös esiin, että ammattimallin käyttö voi olla yksi tapa purkaa kuvaustilanteessa vaikuttavia valta-asetelmia. Yleisöstä vinkattiin, että Elokuvasäätiöltä löytyy hyvät intiimikuvauksen ohjeet.
Neljänneksi keskusteltiin valokuvan julkisesta esittämisestä ja suhtautumisesta sensuuriin. Sensuuria ja itsesensuuria pidettiin pahana. Banaalin kokonaisuuden esittäminen on sallittava, jos se on tekijälle tosi. Kuvaajaa ei voi henkilökohtaisesti asettaa vastuuseen yhteiskunnassa vaikuttavista rakenteista. Panelistit kuitenkin tähdensivät maalaisjärkeä, ja totesivat, että näyttelytila on lähtökohta esille laitettavan kokonaisuuden suunnitteluun.
Lopuksi panelisteilta kysyttiin eettisiä näkökohtia illan teemaan liittyen. Mitään jyrkkiä eettisiä ohjeita panelistit eivät halunneet antaa. Todettiin, että kysymys etiikasta taiteessa on hankala, koska jokaisella on hieman oma etiikkansa. Kaikki taide ei voi olla hyvää, ja pahuutta ja rumuutta on voitava käsitellä taiteessa. Kuvaaja voi kuitenkin ponnistella tullakseen tietoiseksi omaan toimintaansa vaikuttavista tekijöistä.
Kuten osa panelisteista jo ennen tilaisuutta totesi, valituista keskusteluteemoista olisi riittänyt aihetta useampaankin paneeliin. Keskustelu polveili runsaana. Erilaiset näkökulmat tulivat esiin, mutta tilaisuus eteni hyvässä hengessä. Myös yleisö osallistui keskusteluun kysymyksin ja kommentein sekä paikan päältä että etänä.
Kaiken kaikkiaan tilaisuus kesti kaksi ja puoli tuntia. Yleisöstä tulleiden kommenttien perusteella tilaisuus koettiin tarpeelliseksi. Virallisen osuuden päätyttyä yleisöä ja osa panelisteistakin jäi vielä juttelemaan. Tarjolla oli kahvia, teetä ja pientä purtavaa. Puheen sorinasta päätellen tilaisuus oli innostava.
Tähän loppuun vielä lämmin kiitos illan panelisteille hyvistä keskusteluista!
Kuva: Jari Mankinen. Panelistit vasemmalta Sonja Siikanen, Harri Kalha, Jussi Aalto ja Tero Puha.
PALAUTTEET
Pyysimme paneelia seuranneilta jälkikäteen palautteita – kiitos kaikille 26 vastanneelle, joista 19 oli muita kuin seuramme jäseniä. Saimme hyviä vinkkejä siihen, mitä voimme seuraavissa paneeleissa tehdä vielä paremmin – mm. mikrofonien sijoittelu, harvemmat penkkirivit ja napakampi kesto, joskin 65 % vastaajista piti kestoa sopivana. Selvästi myös onnistuimme tavoitteissamme. Asteikolla 1-5 arvosanoja annettiin koko paneelille 3,9, teemojen mielenkiintoisuudelle 4,4, etäyhteyden toimivuudelle 4,0 ja keskustelun kuljettamiselle samoin 4,0.
Muutama palaute siitä, missä onnistuimme:
”Keskustelijat olivat monipuolisia ja olin erityisen iloinen, että keskusteluun nostettiin sosiaaliset rakenteet, valta ja vastuu, koska ne ovat tärkeitä aiheita alalla kuin alalla. Olin itseasiassa jopa yllättynyt, pelkäsin, että teemaa tarkastellaan vain tietyin heteronormatiivisin ja male gaze lasein.”
”Keskustelu oli onnistunut, koska se muistutti monista hyvistä pohdinnan aiheista.”
”Panelistien valinta oli onnistunut ja lyhyet introt teemoihin olivat hyviä.”
Osallistu Jussi Aallon Nudekuvaustyöpajaan 25.-27.8.2023
Lue Kamera-lehdestä Timo Ripatin artikkeli
Lyhyt johdatus nudekuvaukseen (maksumuurin takana).